Mihail Pervuhin

Tässä artikkelissa tutkimme Mihail Pervuhin:n kiehtovaa maailmaa kattaen kaiken sen historiallisesta alkuperästä sen merkitykseen nykyään. _Var1 edustaa aihetta, joka on kiinnittänyt lukuisten alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden huomion herättäen kasvavaa kiinnostusta eri tiedon osa-alueita kohtaan. Seuraavilla riveillä tarkastelemme Mihail Pervuhin:n monia puolia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen vaikutusta eri yhteyksissä. Syvennymme sen syvään merkitykseen ja keskustelemme sen vaikutuksista ja vaikutuksista nykyiseen panoraamaan. Tämän yksityiskohtaisen tutkimuksen avulla pyrimme valaisemaan Mihail Pervuhin:tä ja syventämään sen olemusta tarjoamalla lukijalle rikastuttavan ja valaisevan näkökulman tähän jännittävään aiheeseen.

Varapääministeri Pervuhin, vara­ulko­ministeri Andrei Gromyko ja pää­ministeri Urho Kekkonen vuonna 1956.

Mihail Georgijevitš Pervuhin (ven. Михаил Георгиевич Первухин; 14. lokakuuta (J: 1. lokakuuta) 1904 Jurjuzan, Ufan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 22. heinäkuuta 1978 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti. Pervuhin toimi Neuvostoliiton varapääministerinä vuosina 1940–1944 ja 1950–1955, ensimmäisenä varapääministerinä vuosina 1955–1957 sekä Neuvostoliiton suurlähettiläänä Saksan demokraattisessa tasavallassa vuosina 1958–1962.[1]

Mihail Pervuhin allekirjoitti yhdessä Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettilään Viktor Lebedevin sekä Suomen pääministerin Urho Kekkosen ja ulkoministeri Johannes Virolaisen kanssa Helsingissä 26. tammikuuta 1956 asiakirjan, jonka nojalla Neuvostoliitto palautti Porkkalan vuokra-alueen Suomelle.[1]

Pervuhin syntyi työläisperheeseen Uralilla ja liittyi kommunistipuolueeseen 15-vuotiaana. Hän opiskeli Moskovassa sähköinsinööriksi ja toimi pitkään voimalan johtajana, kunnes vuonna 1938 nimitettiin raskaan teollisuuden varaministeriksi, mistä hänen poliittinen uransa alkoi.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Klinge, Matti – Blomstedt, Yrjö (toim.): Paasikiven päiväkirjat, osa 2, s. 647. Helsinki: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13349-3.
  2. ↑ Huovinen, Pentti – Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 155. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.