Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Mikaševitšy:n aihetta, joka on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Vuosien varrella Mikaševitšy on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena useilla eri aloilla, mikä on herättänyt aitoa kiinnostusta sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Kattavan analyysin avulla käsittelemme Mikaševitšy:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja argumentteja tavoitteenaan valaista tätä erittäin monimutkaista aihetta. Samoin tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyhetkeen tarjoamalla lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen Mikaševitšy:stä.
Mikaševitšy, Mikaševitši (Мікашэ́вічы, Микашевичи) |
|
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Mikaševitšy, Mikaševitši |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Alue | Brestin alue |
Perustettu | 1785 |
Korkeus | noin 120–140 m |
Väkiluku (2004) | 13 800 |
Aikavyöhyke | UTC+3 |
Mikaševitšy (valkoven. Мікашэ́вічы, IPA: ; ven. Микашевичи, Mikaševitši; puol. Mikaszewicze) on 1785 perustettu kaupunki Luninetsin hallintopiirissä Brestin alueella Valko-Venäjän lounaisosassa.[1] Vuonna 2004 kaupungin asukasluku oli 13 800.[2]
Hallintopiirin itäosassa sijaitsevassa Mikaševitšyssä on avokaivoksena toimiva graniittikaivos.[3][4]
Kaivoksen lähelle on ruopattu myös pistoväylä lastaussatamalle, josta pääsee etelään Pripet-joelle. Itä-länsisuuntainen Brest–Homel-rata kulkee kaivoksen eteläpuolitse mutta kaupungin halki. Maantieyhteyksistä merkittävin on kaupungin pohjoispuolelta ohittava M10-valtatie (Brest–Kobryn–Pinsk–Homel). Lähin suurempi kaupunki on Pinsk, joka sijaitsee Mikaševitšyn länsipuolella linnuntietä noin 70 kilometrin päässä.[1]