Mikalojus Konstantinas Čiurlionis

Nykymaailmassa Mikalojus Konstantinas Čiurlionis on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua. Mikalojus Konstantinas Čiurlionis on jatkossakin tutkimus- ja analyysikohteena ympäri maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin merkityksen tai tieteenalan merkityksen vuoksi. Mikalojus Konstantinas Čiurlionis on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen alkuperästään tämän päivän vaikutuksiin, ja sen merkitys jatkuu edelleen. Tässä artikkelissa käsittelemme Mikalojus Konstantinas Čiurlionis:een liittyviä eri näkökohtia, tutkimme sen eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Mikalojus Konstantinas Čiurlionis.

Mikalojus Konstantinas Čiurlionis (22. syyskuuta (J: 10. syyskuuta) 1875 Sena Varėna, Vilnan kuvernementti, Venäjän keisarikunta — 10. huhtikuuta (J: 28. maaliskuuta) 1911 Putelnik, Varsovan kuvernementti, Puolan kuningaskunta, Venäjän keisarikunta) oli liettualainen säveltäjä ja kuvataiteilija. Hän kuuluu symbolismin ja jugendtyylin edustajiin, ja hän on tunnetuimpia liettualaisia taiteilijoita.[1]

Elämänvaiheet

Čiurlionisin musikaalisuus havaittiin varhain, ja hän aloitti musiikkiopintonsa ruhtinas Michał Ogińskin (1849–1902) orkesterikoulussa Plungėssa 13-vuotiaana. Neljä vuotta myöhemmin hän sai stipendin ja siirtyi Varsovaan opiskelemaan pianonsoittoa ja sävellystä (1894–1899). Valmistuttuaan Varsovan konservatoriosta hän toimi opettajana ja vapaana säveltäjänä Varsovassa. Ruhtinas Ogiński lähetti hänet jatko-opintoihin Leipzigin konservatorioon, mutta ruhtinaan kuoltua hän joutui palaamaan Varsovaan.[1]

Musiikin ohella Čiurlionis oli kiinnostunut luonnontieteistä ja psykologiasta. Leipzigin-kauden jälkeen hän keskittyi joksikin aikaa maalaustaiteeseen ja kirjoittautui Varsovan taideakatemiaan. Vuonna 1909 hän avioitui runoilija ja kriitikko Sofija Kymantaitė-Čiurlionienėn (1886–1958) kanssa.

Čiurlionis tavoitteli taiteiden synteesiä: hän maalasi kuvasarjoja, joilla on musiikilliset nimet (Sonaatit, Fuugat), ja hänen orkesterisävellyksensä ovat lavean maalauksellisia (Meri, Metsässä). Maalarina hän sai vaikutteita mm. Arnold Böckliniltä ja säveltäjänä Richard Straussilta.

Čiurlionis asui Užupisin kaupunginosassa Vilnassa ja kuoli keuhkokuumeeseen 35-vuotiaana.

Čiurlionisin tuotanto kattaa noin 250 sävellystä ja noin 300 maalausta. Hänen maalauksiaan säilytetään M. K. Čiurlionisin kansallisessa taidemuseossa Kaunasissa Liettuassa.

Tunnustukset

Čiurlionisin mukaan on nimetty asteroidi.[2]

Tuotanto

Tunnetuimpia sävellyksiä

  • De profundis, kantaatti sekakuorolle ja orkesterille (1899)
  • jousikvartetto c-molli (1901–1902)
  • Kestutis, orkesterialkusoitto (1902)
  • Miške (Metsässä), sinfoninen runoelma (1900–1901)
  • Jūra (Meri), sinfoninen runoelma (1903–1907)
  • Jurate, keskeneräinen ooppera

Tunnetuimpia maalauksia

  • Maailman luominen (1905–1906)
  • Aurinkosonaatti (1907)
  • Kevätsonaatti (1907)
  • Käärmesonaatti (1908)
  • Pyramidisonaatti (1908)

Sarja Maailman luominen

  • I
    I
  • II
    II
  • III
    III
  • IV
    IV
  • V
    V
  • VI
    VI
  • VII
    VII
  • VIII
    VIII
  • IX
    IX
  • X
    X
  • XI
    XI
  • XII
    XII
  • XIII
    XIII

Lähteet

  1. ↑ a b Tarasti, Eero: Romantiikan uni ja hurmio: Esseitä musiikista, s. 147–175. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18164-1
  2. ↑ Ciurlionis' Name in Lithuania and the World About M.K.Ciurlionis. Viitattu 4.12.2012.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikalojus Konstantinas Čiurlionis.