Nykyään Milton Obote on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Ilmestymisestään lähtien Milton Obote on kiinnittänyt aiheen asiantuntijoiden huomion sekä niiden, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Jotta Milton Obote voidaan analysoida perusteellisesti, on ratkaisevan tärkeää tarkastella sen eri ulottuvuuksia ja ymmärtää, miten se on kehittynyt ajan myötä. Tässä artikkelissa perehdymme Milton Obote:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen nykyistä merkitystä ja sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia eri alueilla.
Milton Obote | |
---|---|
![]() Milton Obote vuonna 1960 |
|
Ugandan presidentti | |
17. joulukuuta 1980 – 27. heinäkuuta 1985
|
|
Edeltäjä |
Godfrey Binaisa (–12.5.1980) Presidenttikomitea |
Seuraaja | Bazilio Olara-Okello |
Ugandan presidentti | |
15. huhtikuuta 1966 – 25. tammikuuta 1971
|
|
Edeltäjä | Edward Mutesa |
Seuraaja | Idi Amin |
Ugandan pääministeri | |
30. huhtikuuta 1962 – 15. huhtikuuta 1966
|
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. joulukuuta 1925 Ugandan pohjoisosa |
Kuollut | 10. lokakuuta 2005 (79 vuotta) Johannesburg, Etelä-Afrikka |
Puoliso | Miria Obote |
Lapset | 5 |
Tiedot | |
Puolue | Uganda People's Congress (UPC) |
Tutkinnot | Makerere University, Kampala |
Etnisyys | Langot |
|
Apollo Milton Obote (28. joulukuuta 1925 – 10. lokakuuta 2005 Johannesburg, Etelä-Afrikka) oli Ugandan pääministeri vuosina 1962–1966 ja presidentti vuosina 1966–1971 sekä uudelleen vuosina 1980–1985.
Obote syntyi vuonna 1925 pienessä Akokoron kylässä, missä hänen isänsä oli kyläpäällikkö. Hän pääsi Makereren yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä, mutta ei koskaan valmistunut. Hän osallistui opiskeluaikana langojen kansallista itsetuntoa herättelevään liikehdintään. Opintojensa jälkeen hän työskenteli Keniassa ja osallistui ammattiyhdistysliikkeeseen ja paikalliseen Kenya African Party -puolueeseen.[1]
Hän kehitti poliittisia taitojaan Keniassa ennen kuin palasi keskelle itsenäistymispyrkimyksiä vuonna 1957 perustamaan Ugandan kansalliskongressipuolueen. Valmistautuessaan itsenäistymiseen hän ohitti hallitsevan baganda-heimon puolueet ja solmi liiton monarkistisiiven kanssa Kabaka (kuningas) Mutesa II:n alaisuudessa. Mutta neljä vuotta myöhemmin hän oli ajanut kuninkaan maanpakoon ja asettunut toimeenpanevaksi presidentiksi. Sadat bagandat kuolivat yrittäessään puolustaa johtajaansa. Valtaan päästyään Obote perusti yksipuoluevaltion muiden Afrikan sen aikakauden johtajien tavoin. Hänen tulkintansa sosialismista tarkoitti vahvaa keskushallintoa. Uhkaessaan kansallistaa yritykset hän menetti Britannian tuen.[2]
Oboten ensimmäisen kauden aikana Uganda oli suhteellisen vakaa ja vaurastui taloudellisesti. Hän oli kuitenkin hankkinut monia vihollisia alamaistensa keskuudessa, ja Oboten osallistuessa vuoden 1971 Kansainyhteisön konferenssiin Singaporessa armeijan komentaja, tuleva sotilasdiktaattori Idi Amin syöksi hänet vallasta, ja Obote lähti maanpakoon Tansaniaan.[2]
Obote nousi presidentiksi jälleen vuonna 1980. Toista valtakautta synkensivät taloudellinen ahdinko ja maan sisällissota. Amnesty International ja Kansainvälinen Punainen risti raportoivat ihmisoikeusloukkauksista.[2]
Vuonna 1985 Obote syrjäytettiin toistamiseen sotilasvallankaappauksella. Hän lähti maanpakoon Keniaan ja myöhemmin Sambiaan. Vuonna 2005 Obote kuoli munuaisvaivoihin Johannesburgissa Etelä-Afrikassa.[2]