Nykymaailmassa Monimaailmatulkinta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe hyvin monipuoliselle yleisölle. Monimaailmatulkinta herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri aloilla sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuiseen talouteen. Ajan myötä ihmiset pyrkivät ymmärtämään enemmän Monimaailmatulkinta:sta ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja analyyseja ymmärtääksemme paremmin Monimaailmatulkinta:n vaikutuksia yhteiskuntaamme ja jokapäiväiseen elämäämme.
Monimaailmatulkinta on kvanttimekaniikan tulkinta, joka puolustaa universaalin aaltofunktion objektiivisuutta, mutta kieltää aaltofunktion romahduksen, ja sisällyttäen sen että kaikki vaihtoehtoiset historiat ja tulevaisuudet ovat todellisia – jokainen edustaa todellista "maailmaa" tai ("universumia"). Se tunnetaan myös nimillä MWI (engl. many-worlds interpretation), suhteellisten tilojen tulkinta, Everettin tulkinta, universaali aaltofunktioteoria, monimaailmatulkinta, tai vain monimaailma.
Suhteellisten tilojen tulkinta on alun perin lähtöisin Hugh Everettin väitöskirjasta vuodelta 1957.[1][2] Myöhemmin 1960-luvulla Bryce DeWitt popularisoi tämän muotoilun ja uudelleennimesi sen monimaailmaksi.[3][4][5][6]
Everettin väitöskirjan ohjaajana toimi John Wheeler, joka tuohon aikaan (ja loppuelämänsä) oli vankkumaton kööpenhaminalaisen koulukunnan kannattaja ja oli vahvasti sitoutunut kyseiseen tulkintaan. Wheeler pelkäsi, että Everettin ajatuksia ei arvostettaisi riittävästi. Siksi hän kirjoitti lyhyen artikkelin Everettin artikkelin rinnalle. Nämä artikkelit ilmestyivät Reviews of Modern Physics -aikakauskirjan perättäisillä sivuilla. Koska Wheelerin artikkeli selitti ja puolusti Everettin ideoita niin väkevästi, useat lukijat luulivat niiden sisältöä heidän yhteistyönsä tuloksiksi. Tästä syystä teoriaa kutsuttiin pitkään erheellisesti "Everettin-Wheelerin teoriaksi". Everettiä vastustanut fyysikko Bryce DeWitt, josta myöhemmin tuli monimaailmamallin kiihkeä kannattaja, loi yksityiskohtaisen teknisten vastaväitteiden sarjan teorialle, mutta Everett kumosi ne kaikki. Lopuksi DeWitt lisäsi, ettei yksinkertaisesti tuntenut "jakautuvansa" moniksi, erillisiksi kopioiksi aina, kun teki päätöksen (Monimaailmamallin mukaan mittaustapahtuma jakaa maailmankaikkeuden kahdeksi kopioksi). Tähän Everett kysyen vastasi samaan tapaan kuin Galileo Galilei inkvisitiokiistassa: "Tunnetko Maan liikkuvan?". Everett korosti, että kvanttimekaniikka selittää miksi näitä jakoja ei tunne samaan tapaan kuin Galilein hitauden teoria selittää sen, miksi emme tunne Maan liikkuvan. Vasta sitten DeWitt antoi periksi.[7][8]