Tässä artikkelissa käsittelemme Mossack Fonseca-aihetta eri näkökulmista ja näkökulmista, jotta voimme tarjota kattavan ja täydellisen kuvan tästä aiheesta. Analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä, sen kehitystä ajan mittaan sekä asiasta olemassa olevia erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Mossack Fonseca on ajankohtainen aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua, minkä vuoksi on tärkeää käsitellä sitä tarkasti ja kattavasti. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan lukijoillemme yksityiskohtaisen ja rikastuttavan näkemyksen Mossack Fonseca:stä, tavoitteenamme edistää tämän tietyn aiheen tuntemusta ja ymmärtämistä.
Mossack Fonseca (Mossack Fonseca & Co.) oli vuonna 1986 perustettu ja huhtikuussa 2018 toimintansa lopettanut[1] panamalainen yrityspalveluita tarjoava lakitoimisto. Yhtiö oli yksi maailman suurimmista veroparatiisipalveluiden tarjoajista. Sillä oli yli 40 toimistoa maailmanlaajuisesti, ja sillä oli yli 600 työntekijää.[2] Sen päämarkkina-alue oli Kiina.[3]
Yhtiö syntyi Jürgen Mossackin ja Ramón Fonsecan yhdistäessä yhtiönsä vuonna 1986. Jürgen Mossack on saksalaissyntyinen Panamassa kasvanut juristi, joka perusti oman yhtiönsä vuonna 1977. Ramón Fonseca on panamalainen juristi, poliitikko ja kirjailija.[4]
Mossack Fonseca nousi maailmanlaajuisen mediahuomion keskipisteeseen huhtikuussa 2016, kun uutismediat alkoivat julkaista yhtiön mittavia asiakastietoja vuosilta 1977−2015 eli ns. Panaman papereita.[4] Asiakirjat oli vuodettu saksalaissanomalehti Süddeutsche Zeitungille reilua vuotta aiemmin.[5] Mossack Fonsecan (MF) mukaan tietovuodon aiheutti ulkopuolinen hakkerointi, josta se on tehnyt kantelun Panaman valtionsyyttäjälle. MF:n mukaan hakkerointi on ainoa rikos, joka asiassa on tapahtunut. Ramon Fonseca kommentoi, ettei yhtiö ole koskaan syyllistynyt laittomuuksiin eikä auttanut ketään veronkierrossa. Hänen mukaansa mitään asiakirjoja ei ole tuhottu.[6]
Vuodon seurauksena El Salvadorin poliisi teki ratsian yrityksen paikalliseen toimistoon.[7]
Toukokuussa 2016 MF ilmoitti haastavansa tutkivien toimittajien järjestö ICIJ:n oikeuteen, koska yhtiö haluaa "suojella itseään teoilta, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkistön ja jotka tulee siksi viedä toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäväksi".[8]