Nykymaailmassa Mufloni:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Mufloni on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion ja synnyttänyt jatkuvaa keskustelua sen vaikutuksista, seurauksista ja tulevaisuudesta. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Mufloni on jättänyt jälkensä historiaan ja on edelleen jatkuvan tutkimuksen ja keskustelun aihe. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Mufloni:een liittyviä näkökohtia sen perusnäkökohdista sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin.
Mufloni | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläimet Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
Alaheimo: | Vuohieläimet Caprinae |
Suku: | Lampaat Ovis |
Laji: | gmelini |
Kaksiosainen nimi | |
Ovis gmelini |
|
Katso myös | |
Mufloni[2] (Ovis gmelini tai Ovis gmelinii, aiemmin Ovis orientalis) on lampaan (Ovis aries) villi kantamuoto.[1][3] Lajia esiintyy Armeniassa, Azerbaidžanissa, Irakissa, Iranissa ja Turkissa. Lisäksi Kyproksella elää kyproksenmufloni (Ovis gmelini ophion), joka mahdollisesti polveutuu ihmisen siirtämistä villeistä mufloneista.[1]
Uriaali (Ovis vignei) on joskus luokiteltu samaan lajiin, mutta se eroaa muflonista muun muassa kromosomiluvultaan.[1] Eurooppalainen mufloni luokitellaan lähteestä riippuen joko samaan lajiin muflonin tai lampaan kanssa.[4]