Musta käsi
Nykyään Musta käsi on erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Kautta historian Musta käsi on vaikuttanut ihmisten elämään eri tavoin ja vaikuttanut heidän päätöksiinsä, ajatuksiinsa ja toimintatapoihinsa. Yhteiskunnallisesti Musta käsi on ollut eri alueiden keskustelujen ja keskustelujen kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä. Tästä syystä on tärkeää syventyä Musta käsi:n tutkimukseen, jotta voidaan ymmärtää sen merkitys ja vaikutus jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Musta käsi:n eri puolia analysoimalla sen historiallista kontekstia, sen merkitystä tänään ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.
Musta käsi (serb. Црна рука, kroatiaksi Crna ruka), virallisesti Yhdistyminen tai kuolema (Уједињење или смрт, Ujedinjenje ili smrt), oli Serbiassa vuonna 1911 perustettu nationalistinen salaseura. Järjestön tarkoituksena oli liittää kaikki serbien asumat Itävalta-Unkarin ja Osmanien valtakunnan alaisuudessa olleet alueet Serbiaan ja perustaa Suur-Serbia.[1]
Mustaa kättä johti Serbian yleisesikunnan tiedustelutoimiston päällikkö, eversti Dragutin Dimitrijević, joka oli jo vuonna 1903 osallistunut upseerisalaliittoon, joka surmasi Serbian kuninkaan Aleksanteri I:n ja hänen puolisonsa Draga Mašinin. Järjestö pyrki myös vaikuttamaan hallituksen ulkopolitiikkaan, jossa se onnistuikin hyvin, kun sen toiminnan ansiosta Serbia osallistui vuosien 1912–1913 Balkanin sotiin, joissa Serbia sai huomattavia alueita haltuunsa.[1]
Vuonna 1914 Gavrilo Princip murhasi Itävalta-Unkarin arkkiherttuan Frans Ferdinandin ja hänen vaimonsa Sophien. Tämä Sarajevon laukauksina tunnettu tapahtuma johti epäsuorasti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen myöhemmin samana vuonna.[2] Serbian hallitus suojeli pitkään Mustan käden johtoa, mutta vuonna 1917 heidät päätettiin eliminoida. Järjestön johtajia syytettiin prinssihallitsija Aleksanterin salamurhan suunnittelusta ja heidät todettiin näytösoikeudenkäynnissä syyllisiksi. Dimitrijević ja kaksi muuta teloitettiin Kreikan Salonikissa, jossa Serbian johto oli tuolloin maanpaossa. Syytteet olivat todennäköisesti tekaistuja.
Katso myös
Lähteet
- Hannula, J. O.: Maailmansodan historia I. Helsinki: Otava, 1938.
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Musta käsi Wikimedia Commonsissa
