Musta taide

Aihe Musta taide on ollut tutkimuksen ja keskustelun aihe vuosikymmeniä. Musta taide:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton, ja sen vaikutus heijastuu käytännöllisesti katsoen jokapäiväiseen elämään. Musta taide on osoittautunut keskeiseksi elementiksi identiteetin rakentamisessa ja ihmiskunnan kehityksessä historiallisesta roolistaan ​​nykymaailman merkitykseen. Ajan myötä Musta taide on kehittynyt ja sen merkitys on tulkittu uudelleen eri yhteyksissä, mikä on synnyttänyt loputtomia pohdintoja ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme Musta taide:n monia ulottuvuuksia ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme.

Perustettu 1990[1]
Perustaja Tuomo-Juhani Vuorenmaa[1]
Toimiala valokuvakirjat
Omistaja Maahenki

Musta Taide on kirjankustantamo, joka on erikoistunut suomalaisen valokuvataiteen julkaisemiseen. I. K. Inha sanoi valokuvausta mustaksi taiteeksi,[2] ja yrityksen nimi on peräisin siitä.[3] Yritys aloitti julkaisutoiminnan vuonna 1990.

Aiemmin lehtenä ilmestyneellä Mustalla Taiteella on julkaisusarja, jossa ilmestyy vuosittain 4–5 julkaisua, ja lisäksi sen ohjelmassa on teoksia, jotka ovat myynnissä kirjakaupoissa.[3][4] Se on julkaissut muun muassa Pentti Sammallahden ja Caj Bremerin kirjoja.[1]

Musta Taide on saanut kustantamona Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon 2008.[5]

Vuonna 2012 Musta Taide siirtyi Aalto-yliopistolle osaksi Aalto Arts Booksia,[6] ja vuonna 2016 se siirtyi Maahenki-kustantamolle.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Lyhyesti: Veikko Halmetojasta Musta taide -valokuvakirjasarjan päätoimittaja (tilaajille) Helsingin Sanomat. 27.5.2016. Viitattu 8.12.2019.
  2. ↑ Laterna Magica laterna.net. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 17.02.2018.
  3. ↑ a b Musta Taide Valokuvakirjoja Musta Taide. Viitattu 17.02.2018.
  4. ↑ Tarmo Pekola (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinto suomentaideyhdistys.fi. Arkistoitu 7.10.2007. Viitattu 17.02.2018.
  6. ↑ Lyhyesti: Valokuvakirjakustantamo Musta Taide Aalto-yliopistolle (tilaajille) Helsingin Sanomat. 16.6.2012. Viitattu 8.12.2019.

Aiheesta muualla