Mustilan kartano
Seuraavassa artikkelissa tutkimme perusteellisesti Mustilan kartano:n aihetta ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen tutkimme sen historiallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Lisäksi tarkastelemme Mustilan kartano:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä ja kuinka ne ovat vaikuttaneet hänen käsitykseensä yhteiskunnassa. Epäilemättä Mustilan kartano on ollut keskustelun ja kiistan kohteena aikojen saatossa, joten tämä analyysi pyrkii tarjoamaan kattavan ja objektiivisen kuvan sen merkityksestä nykyään.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mustilan kartano on kartano Elimäellä, Kouvolassa. Kartano on yhtenä osana syntynyt Wreden suvulle 1608 myönnetystä Elimäen neljänneskunnan laajuisesta läänityksestä.
1900-luvun alulta lähtien siellä on ollut Arboretum Mustila.
1600-luvun lopulla Mustila kuului reduktiomiehelle, kreivi Fabian Kasperinpoika Wredelle. Vaikka hän oli vaihtanut muut Elimäen aluensa serkkunsa kanssa saaden Ruotsissa sijaitsevia tiloja, Mustila jäi vielä joksikin aikaa hänen perillisilleen. Mustilan omisti hänen eloonjäänyt tyttärensä, leskikreivitär Agneta Lillie. Tutkimatta on, johtuiko tilanne esimerkiksi sellaisesta että jo ennen vaihtokauppaa, kreivi Fabian olisi kerinnyt antaa Mustilan myötäjäisiksi tyttärelleen. Kreivitär Agnetan kuoleman jälkeen Mustila siirtyi muiden Elimäen vaihtokauppamaiden saajan pojalle, valtaneuvos Fabian Fabianinpoika Wredelle, jolla oli Elimäellä myös Peippolan ja Moision kartanot.
Tämän ainut poika ja perillinen, kenraali Fabian Kasimir Wrede myi kaikki kyseiset kartanot vuonna 1767 Loviisan pormestarille, kauppaneuvos Jaakko af Forsellesille, pystyäkseen itse keskittymään Ruotsissa omistetuille alueille. Tämän pojanpoika Pentti af Forselles oli ensimmäinen, jolle Mustila oli pääomistus. Tämän lapsista kaikki muut kuolivat jälkeläisittä, joten 1900-luvun alussa Mustila siirtyi vanhimman tyttären Tigerstedt-sukuisille lapsille. Näistä vanhin poika osti muidenkin osuudet.
Elimäen Mustilan kartanon omistajaluettelo (mahdollisesti epätäydellinen) 1700-luvun alusta lukien:
- kreivitär Agneta Lillie, syntyjään kreivitär Wrede
- valtaneuvos, kenraalimajuri, paroni Fabian Fabianinpoika Wrede (edellisen pikkuserkku), holsteinilaisen puolueen merkittäviä henkilöitä Ruotsissa
- vuoteen 1767 kenraali, paroni Fabian Kasimir Wrede (edellisen poika)
- 1767-1768 Loviisan pormestari, kauppaneuvos Jaakoppi Henrikinpoika Forsell, aateloituna af Forselles (omistajaksi oston kautta)
- leskirouva Johanna af Forselles (edellisen leski) lapsineen
- sotaneuvos Jaakoppi af Forselles nuorempi (molempien edellä mainittujen vanhin poika)
- Pentti af Forselles (edellisen nuorempia poikia)
- venäläinen upseeri af Forselles (edellisen vanhin poika)
- neiti af Forselles, 'ryökinä' (edellisen nuorin sisar)
- vuoriyli-intendentti, valtioneuvos A.Tigerstedt (edellisten kahden sisarenpoika)
- K.Tigerstedt (edellisen vanhin poika)
- A ja P Tigerstedt (edellisen pojat)