Myokardium

Nykymaailmassa Myokardium on ongelma, joka on saavuttanut merkittävän merkityksen yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Myokardium on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskustelua ja kiistoja sen vaikutuksista ja seurauksista. Sen vaikutukset ulottuvat jokapäiväisen elämän eri osa-alueille ja vaikuttavat sekä henkilökohtaisella että globaalilla tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Myokardium:n eri puolia analysoimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyään. Lisäksi tutkimme, kuinka Myokardium on tunkeutunut eri alueille ja miten se on muokannut käsityksiämme ja käyttäytymistämme.

Kuvassa näkyy selvästi sydämen seinämän paksuin osa, myokardium.

Myokardium (lat. myocardium) eli sydänlihas on sydämen seinämän keskimmäinen ja paksuin osa. Vasemman kammion seinämä on noin 12 mm paksu; oikean kammion seinämä on ohuempi, noin 5 mm. Sisäpuolelta sydänlihasta verhoaa endokardium ja ulkopuolelta sydänlihaspussi, jonka sisempi lehti on tiiviisti kiinnittyneenä myokardiumiin ja ulompi kiinnittää sydämen ympäröiviin kudoksiin.[1]

Myokardium koostuu haaroittuneista sydänlihassoluista, jotka liittyvät toisiinsa kytkylevyjen avulla. Kytkylevyissä olevat aukkoliitokset mahdollistavat depolarisaation leviämisen sydänlihassoluihin erittäin nopeasti. Myokardiumille tuovat runsashappista verta sepelvaltimot ja niukkahappisen veren vievät pois sydänlaskimot, jotka yhtyvät sydämen takana sepelpoukamaksi.

Sydänlihaksen hapenkulutus on levossa noin 10 % elimistön kokonaiskulutuksesta, vaikka sen massa on vain noin 0,5 % koko ruumiin massasta.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 316-317. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2