Nykyään Myrsky Koillismaassa on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Johtuipa sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa tai sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään, Myrsky Koillismaassa on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri aloilla. Akateemisesta kentästä yrityssektorille Myrsky Koillismaassa on osoittautunut erittäin tärkeäksi elementiksi, joka on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja kantoja. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Myrsky Koillismaassa:n vaikutusta elämäämme, analysoimme sen vaikutuksia ja keskustelemme tämän aiheen tulevaisuuden näkymistä. Epäilemättä Myrsky Koillismaassa on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee huolellisen analysoinnin.
Myrsky Koillismaassa | |
---|---|
Kirjailija | Kalle Päätalo |
Kieli | suomi |
Kustantaja | Gummerus |
Julkaistu | 1963 |
Sivumäärä | 545 |
Sarja: Koillismaa | |
Edeltävä | Selkosen kansaa |
Seuraava | Myrskyn jälkeen |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Myrsky Koillismaassa on Kalle Päätalon Koillismaa -sarjan kolmas osa. Teos on ilmestynyt vuonna 1963 Gummeruksen kustantamana.[1] Kirjasta on otettu uudelleenpainos vuonna 2011.[2] Kirja on rekistreröity Bookcrossingiin. [3]
Kirjan tapahtumat alkavat talvisodasta ja päättyvät jatkosodan loppuun. Sota vie Järvenkylän asukkaat erilleen. Miehet lähtevät rintamalle, naiset ja lapset evakkoon. Talvisodan päätyttyä selkoslaiset palaavat kotiseudulleen, joka tuntuu entistä rakkaammalta. Kauko Sammalsuon asepalvelus jatkuu ja hän joutuu aina Petsamoon saakka. Ennen hänen palveluksensa päättymistä syttyy jatkosota.
Innostus sotaan on laimentunut ja pian myös saksalaisten aseveljien heikkous paljastuu. Järvenkylään rakennetaan saksalaisten vankileiri, joka avaa selkoslaisille järkyttävän elämänilmiön. Jatkosodan päättyessä venäläisistä tulee liittolaisia ja saksalaista vihamiehiä. Edessä on jälleen lähtö evakkoon.