Tässä artikkelissa tutkimme Mühlviertel:n kiehtovaa maailmaa. Mühlviertel on ollut asiantuntijoiden ja harrastajien tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena Mühlviertel:n alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Kautta historian Mühlviertel on ollut ratkaisevassa roolissa eri aloilla tieteestä ja teknologiasta taiteeseen ja kulttuuriin. Opimme sen eri puolia, analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja pohdimme sen merkitystä nykyisessä tilanteessa. Valmistaudu lähtemään jännittävälle matkalle Mühlviertel:n läpi ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.
Mühlviertel Mühlkreis |
|
---|---|
![]() |
|
![]() Mühlviertel Ylä-Itävallan kartalla |
|
Koordinaatit: 48° 25′ 0″ N, 14° 20′ 0″ E |
|
Valtio |
![]() |
Osavaltio | Ylä-Itävalta |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus |
Freistadt idässä, Rohrbach lännessä, Perg pohjoisessa ja Urfahr etelässä[1] |
– suurin kaupunki | Freistadt ja Rohrbach |
Pinta-ala | 2 660,49[2]tai 3 080[3][4] km² |
Väkiluku (2019) | 209 304[2] |
Lyhenteet | |
– NUTS | AT313[2] |
mühlviertel.at |
Mühlviertel (kutsutaan myös Mühlkreis, kirjaimellisesti: Mühl-neljännes) on perinteinen hallinto- ja erillinen kulttuurialue Itävallan luoteisen[5] Ylä-Itävallan osavaltion pohjoisosassa. Tämän Tšekin ja Baijerin rajalla sijaitsevalta vanhalta Böhmerwaldin metsäalueelta Tonavaan ulottuvan historiallisen maakunnan nykyinen laajuus virallistettiin 1800-luvulla, sen nimi on perinteinen ja kansankielinen ja sen vuoksi sen rajat vastaavat vain karkeasti poliittisten tai hallinnollisten yksikköjen rajoja.[1][3][4]
Mühlviertel on yksi Ylä-Itävallan neljästä historiallisesta "neljäsosasta". Sen lisäksi osavaltioon kuuluvat eteläpuoliset Hausruckviertel, Traunviertel ja Innviertel.[6][7] Mühlviertel on ainoa Ylä-Itävallan neljästä neljänneksestä, joka löytyy Tonavan pohjoispuolella. Nykyiset poliittiset rajansa alue sai vuonna 1779, jolloin Machlandviertel liitettiin Mühlvierteliin, ja pinta-alaa muodostui yhteensä 3080 km².[3][4] Nykypäivien Mühlviertel kattaa 25,7% Ylä-Itävallan pinta-alasta ja on toiseksi suurin neljästä Neljänneksestä Traunviertelin jälkeen.[8][9]
Graniitti- ja gneissiylängöiltä levittäytyvä Mühlviertel on Ylä-Itävallan geologisesti vanhin alue. Osana pohjoistaan Böömin vuoristoa Mühlviertel rajoittuu idässä Ala-Itävallan Waldvierteliin, etelässä Tonavaan ja lännessä Baijeriin.[10] Mühlviertel on kuin Tšekin vuorimassiivin eteläinen jatke, jonka sekä matalampien, noin 900[11] että jopa yli 1 300 (Plöckenstein 1379) metriin merenpinnan yläpuolelle yltävien graniittimuodostelmien tarjoamat näkymät alueelle ja Alpeille vaihtuvat Tonavan pohjoispuolisiin tasankoihin vihreine niittyineen ja maatiloineen.[12] Hedelmällistä kaakkoista tasankoa kutsutaan Machlandiksi (alun perin "Riedmark"). Mühlviertelin alue on saanut nimensä sen läpi virtaavan Große Mühl- e. Suuren Myllyn-nimisen joen mukaan[10], nimenantajiin kuuluvat myös Tonavan vasemmat sivujoet Kleine Mühl- ja Steinerne Mühl. Mühlviertelin kasviston ja eläimistön erilaisuus johtuu osittain melko karkeasta ilmastosta ja geologisesta graniittimaaperästä. Mühlviertel jakautuu kolmeen matkailualueeseen:[13]
• Mühlviertler Kernland on Mühlviertelin sydän, muinainen alue ja suurelta osin viljelymaata graniittimaaperällä osavaltion pääkaupungista Linzistä pohjoiseen,
• Mühlviertler Alm on Mühlviertelin koillisosassa sijaitseva kymmenen kunnan yhdistyksen alue, jossa Böömin metsä yhdistyy alppimaisemaan,
• ja Mühlviertler Sterngartl on 14 kunnan alue, jossa esiintyy sekä kosteita että kuivia niittyjä, kalliolohkareita ja -seinämiä, Leonfeldenin ylämaata ja kanervakenttiä ja jonka epävirallinen pääkaupunki on kaupunkiyhdyskunta Bad Leonfelden.
Historiallista Freistadtin kaupunkia pidetään Mühlviertelin ostoskaupunkina ja Kefermarktia pyhiinvaelluspaikkana taiteen ystäville.[10] Koska Mühlviertel on alue Linzin pohjoispuolella[14], myös Linzin Tonavan pohjoispuolella sijaitsevat kaupunkialueet Urfahr, St. Magdalena ja Pöstlingberg kuuluvat Mühlviertelille. Poliittisesti Mühlviertel koostuu neljästä piiristä, joista jokaiseen on nimetty pääkaupunki: Freistadt idässä, Perg pohjoisessa, Rohrbach lännessä ja Urfahr etelässä.[1]
Ennen toisen maailmansodan alkua vuonna 1939 Mühlviertelin Mauthausenin ja Gusenin kylien ympärille perustettiin natsi-Saksan keskitysleiri Mauthausen-Gusen.