Naga (taruolento)

Naga (taruolento)-aihe on ollut keskustelun ja kiistelyn aiheena läpi historian. Alkuperäistään nykypäivään Naga (taruolento) on ollut tärkeä rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Naga (taruolento):n eri puolia ja näkökulmia analysoimalla sen vaikutusta kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja muihin aloihin. Lisäksi tarkastelemme Naga (taruolento):een liittyviä ajankohtaisia ​​trendejä ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Naga (taruolento):n tärkeyttä ja relevanssia nykyisessä tilanteessa tarjoamalla kattavan ja päivitetyn näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Naga
Ominaisuudet
Nimen etymologia On peräisin sanskriitin sanasta "nag", joka tarkoittaa "käärmettä"
Tuntomerkit Käärmemäinen alavartalo sekä ihmisen yläruumis, kädet ja pää, selässä lukuisia käärmeitä
Esiintyminen Merenalainen maailma sekä Manala ja eräät muut paikat
Kansanperinne
Kansanperinteen
alkuperä		 Hindulainen tarusto Intiassa

Nāga (sanskriitiksi käärme) on intialaisten uskomusten mukaan demoninen olento, joista jotkut ovat kuolemattomia. Ne ovat omaksuneet käärmeen muodon ja niillä on yleensä viisi tai seitsemän päätä. Kuvataiteessa nagat ovat yleensä ihmisen muotoisia napaan asti ja siitä alaspäin käärmemäisiä. Käärme Ananta on ikuisuuden symboli – Fesa-nimisenä se kantaa koko maailmaa. Toinen naga, Vasuki, toimi naruna, joka auttoi aikojen alussa kirnuamaan maitomaisen valtameren, ja sen jälkeen Shiva käytti sitä vyönä, jolla sai demonit karkotettua. Intian kansanuskossa nagoja kunnioitetaan hedelemällisyyden tuojina, ja talojen kivijalat on usein koristeltu käärmekuvioin. Buddhalaisuudessa nagoilla on osuus Gautaman elämäntarinassa.[1]

Lähteet

  • Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9

Viitteet

  1. ↑ Lurker 1987, s. 131

Aiheesta muualla