Naisten äänioikeus

Tässä artikkelissa keskitymme Naisten äänioikeus:een, aiheeseen, josta on tullut yhä tärkeämpi viime vuosina. Naisten äänioikeus on perustavanlaatuinen näkökohta, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin henkilökohtaisesta terveydestä ja hyvinvoinnista talouteen ja koko yhteiskuntaan. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme yksityiskohtaisesti Naisten äänioikeus:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutuksia, laajuutta ja mahdollisia ratkaisuja. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla lähestymme Naisten äänioikeus:tä useista näkökulmista ja tarjoamme lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Naisten äänioikeus.
Äänioikeutta naisille vaatineiden suffragettien mielenosoitus New Yorkissa vuonna 1912.
Ruotsissa naiset saivat äänioikeuden vuonna 1919. Kuvassa mielenosoittajia Göteborgissa 1918.

Naisten äänioikeus on taloudellinen ja poliittinen uudistus, joka antaa naisille oikeuden äänestää. Äänioikeus ei kuitenkaan aina merkinnyt vaalikelpoisuutta eli naisten mahdollisuutta asettua ehdolle vaaleissa.

Vuonna 2015 maailmassa ei ollut käytännössä enää yhtäkään valtiota, jossa naisten äänioikeus olisi täysin kielletty lailla Saudi-Arabian annettua naisille vaalikelpoisuuden paikallisvaaleissa.[1] Tähän ei kuitenkaan lueta valtioita, joissa äänestyksiä ei yleisesti pidetä (eikä näin ollen miehilläkään ole oikeutta äänestää). Vatikaanin vaaleissa valittava paavi valitaan miesedustajien kesken uskonnollisista syistä.

Naisten äänioikeutta on vastusteltu pääsääntöisesti sillä, että naisten paikka on kotona lapsia hoitamassa. Mikäli naisilla olisi äänioikeus, nämä hylkäisivät nämä perinteiset velvollisuudet, mikä johtaisi muun muassa masennukseen. Politiikan katsottiin olevan julmaa ja naisten hauraita. Miesten tehtävä oli suojella naisia politiikalta rajaamalla heidät äänioikeuden ulkopuolelle.[2] Muita historian saatossa käytettyjä perusteluita naisten äänioikeutta vastaan ovat muun muassa seuraavat:[3]

  • Raamatun kertomuksen mukaan Eeva luotiin Aatamin alaiseksi
  • Naiset eivät oikeasti halua äänestää, ainoastaan kampanjoida sen puolesta
  • Naiset äänestäisivät miestensä mielipiteitä vastaan
  • Raskaana olevien naisten äänestäminen johtaa sikiövaurioihin
  • Naiset käyttäisivät äänioikeutta rangaistakseen miehiä

Suomessa

Suomi antoi kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden vuonna 1906 osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Samalla sallittiin naisille myös oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja vuonna 1907 eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot.[4]

Säätypäivät käsitteli ehdotusta naisten äänioikeudesta 1897, jolloin porvarissääty ehdotti, että naisten äänioikeus rajattaisiin vain riittävän varallisuuden omaaviin naisiin.[5] Kun valtiopäiväjärjestys hyväksyttiin vuonna 1906, naisille myönnettiin samassa yhteydessä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus.[5] Samalla äänioikeus ja vaalikelpoisuus myönnettiin suurimmalle osalle miehistä. Vain noin kahdeksan prosenttia Suomen kansalaisista oli voinut äänestää ennen uudistusta, sillä nämä oikeudet olivat olleet tiukasti varallisuuteen sidottuja.[6]

Muualla Euroopassa

Ranskassa Pariisin kommuuni antoi naisille äänioikeuden 1871, mutta päätös kumottiin kommuunin kaatuessa.[7]

Neuvosto-Venäjällä naisten äänioikeus annettiin lokakuun vallankumouksessa vuonna 1917.[8]

Euroopan maista Sveitsi antoi naisille äänioikeuden vasta vuonna 1971 ja Liechtenstein viimeisenä Euroopassa vuonna 1984.[9] Joissain Sveitsin kantoneissa naisten äänioikeus oli evätty 1990-luvun alkuun asti.[10]

Oseaniassa

Uusi-Seelanti antoi ensimmäisenä naisille äänioikeuden vuonna 1893. Australiassa myönnettiin vuonna 1902 rajoitettu äänioikeus ja vaalikelpoisuus, jotka kuitenkin koskivat vain valkoista väestöä.[11]

Yhdysvalloissa

Pääartikkeli: Yhdysvaltain perustuslain 19. lisäys

Yhdysvalloissa naisten äänioikeus oli New Jerseyn osavaltion perustuslaissa jo vuonna 1776, mutta se kumottiin 1807. Myöhemmin naiset saivat äänioikeuden Yhdysvalloissa vuonna 1920.[9]

Perustuslain 19. lisäys, joka takasi naisille äänioikeuden samassa määrin kuin miehille, hyväksyttiin vuonna 1919, kun Tennesseesta tuli 36. osavaltio, joka hyväksyi lisäyksen. Osavaltion edustajainhuoneessa oli aluksi tasatilanne, mutta edustaja Harry Burnin ääni ratkaisia asian lisäyksen hyväksi. Burn oli saanut äidiltään kirjeen, jossa äiti kehotti Harrya olemaan "kiltti poika" ja äänestämään lisäyksen puolesta.[12]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Leppänen, Mikko: Saudi-Arabiassa historialliset vaalit: Naiset pääsevät ensimmäistä kertaa äänestämään ja ehdokkaiksi Yle Uutiset. Viitattu 12.12.2015.
  2. ↑ Nineteenth Amendment | History & Facts Encyclopædia Britannica. 29.3.2024. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
  3. ↑ The most ridiculous historical arguments denying women the right to vote CNN. 26.8.2021. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Kananen, Anitta: Suomi valitsi maailman ensimmäiset naiskansanedustajat maaliskuu 2006. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 30.11.2013.
  5. ↑ a b Historiallinen tausta Eduskunta. 2024. Viitattu 21.4.2024.
  6. ↑ Naisten äänioikeus täytti 110 vuotta Suomi ulkomailla: Argentiina. Viitattu 20.12.2024.
  7. ↑ Why Women Attained Suffrage Late in France than in the United States? Özel Ege Lizesi
  8. ↑ Hardwick, Nicola-Ann: Reviewing the Changing Situation of Women in Russian Society E-International Relations. 20.12.2014. Viitattu 7.2.2020. (englanniksi)
  9. ↑ a b A World Chronology of the Recognition of Women's Rights to Vote and to Stand for Election Women's Suffrage – Inter-Parliamentary Union IPU. Viitattu 7.2.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Switzerland's Long Way to Women's Right to Vote History of Switzerland. Viitattu 7.2.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Australian suffragettes australia.gov.au. 5.3.2010. Arkistoitu 30.10.2013. Viitattu 30.11.2013. (englanniksi)
  12. ↑ Tennessee and the 19th Amendment U.S. National Park Service. 2024. Viitattu 21.4.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Naisten äänioikeus.