National Theatre

Nykymaailmassa National Theatre:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. National Theatre on herättänyt monien huomion ja herättänyt intohimoista keskustelua eri aloilla yhteiskunnallisesta vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme kattavasti National Theatre:n eri puolia, analysoimme sen kehitystä ajan mittaan, sen merkitystä nykyään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Lisäksi tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä National Theatre:stä tarjotaksemme lukijoillemme täydellisen ja tasapainoisen näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.

National Theatren rakennuskompleksi Waterloon sillalta kuvattuna.

National Theatre on Ison-Britannian kansallisteatteri, joka sijaitsee Lontoossa.[1] Se tunnetaan myös nimellä The Royal National Theatre of Great Britain, mutta tämä pitkä nimi on lähinnä seremoniallinen.[2]

Toisin kuin monien muiden Euroopan maiden kansallisteatterit, National Theatre on perustettu vasta 1960-luvulla. Teatterin toiminta käynnistyi Laurence Olivierin johdolla vuonna 1963. Aluksi kansallisteatteri sijaitsi Old Vicin yhteydessä Waterloo Roadilla. National Theatren oma uudisrakennus valmistui Thamesin varrelle vuonna 1976.[3][4][5] Linnakkeelta näyttävä teatteritalo on tehty betonista, ja sen on suunnitellut Denys Lasdun.[6] Talossa on kolme teatterinäyttämöä.[7]

Kun National Theatre täytti 25 vuotta, sen nimeen lisättiin sana Royal eli ’kuninkaallinen’. Teatteriväki oli kuitenkin tyytymätön kuninkaalliseen kytkökseen, ja vuonna 2002 kyseinen sana poistettiin teatterin logosta.[8][9]

Teatteritalo iltavalaistuksessa.

Näyttämöt

  • Olivier Theatre: noin 1 150 katsojaa vetävä sali, jossa on amfiteatterin tyylinen katsomo ja pyörivä esiintymislava[10][11]
  • Lyttelton Theatre: noin 900 katsojaa vetävä sali, jossa on perinteinen, proskenion-tyyppinen näyttämö[11][12]
  • Dorfman Theatre: jopa 450 katsojaa vetävä sali, joka on muunneltava ja monikäyttöinen; entiseltä nimeltään Cottesloe Theatre[11][13]

Lähteet

  1. ↑ The Continuum Companion to Twentieth Century Theatre, s. 530. (Toim. Colin Chambers) London: Continuum, 2002. ISBN 0-8264-4959-X (englanniksi)
  2. ↑ Coveney, Michael: The National Theatre and civic responsibility in the British Isles. – National Theatres in a Changing Europe, s. 186. (Toim. S.E. Wilmer) Basingstoke: Palgrave Macmillan, 2008. ISBN 978-0-230-52109-4 (englanniksi)
  3. ↑ The Continuum Companion to Twentieth Century Theatre, s. 530–531.
  4. ↑ Wickham, Glynne: Teatterihistoria, s. 256. (Toim. Pentti Paavolainen, Timo Kallinen & Esko Salervo. Suom. Kalevi Nyytäjä) Helsinki: Painatuskeskus, 1992. ISBN 951-37-1458-6
  5. ↑ McIntyre, Marina: National Theatre. All About Theatre, s. 12. London: Walker Books, 2015. ISBN 978-1-4063-5869-8 (englanniksi)
  6. ↑ Kartta+opas: Lontoo. (Kartta H. Kuudes, tarkistettu painos) Helsinki: Otava, 2016. ISBN 978-951-1-29320-0
  7. ↑ Kaupunkikirjat: Lontoo, s. 188. (Pääavustaja Michael Leapman. Suom. Ilkka Rekiaro & Päivi Rekiaro. Seitsemäs, uudistettu painos) Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36214-3
  8. ↑ Coveney 2008, s. 182.
  9. ↑ Summerskill, Ben: Royals exit National stage The Guardian. 27.1.2002. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
  10. ↑ Olivier Theatre National Theatre. Viitattu 13.2.2022. (englanniksi)
  11. ↑ a b c McIntyre 2015, s. 13.
  12. ↑ Lyttelton Theatre National Theatre. Viitattu 13.2.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Dorfman Theatre National Theatre. Viitattu 13.2.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla