Nykymaailmassa Neil Magny:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Neil Magny herättää usein keskustelua ja kiistaa, mikä herättää laajaa kiinnostusta sen ymmärtämiseen ja analysointiin. Kautta historian Neil Magny:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa ja se on vaikuttanut moniin nykyajan elämän osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Neil Magny:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta tänään ja sen merkitystä tulevaisuuden kannalta.
Neil Magny | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. elokuuta 1987 Bushwick, Brooklyn, New York |
Kansalaisuus |
![]() |
Vapaaottelija | |
Lempinimi | The Haitian Sensation |
Aktiivisena | 2010– |
Pituus | 191 cm |
Paino | 78 kg |
Painoluokka |
välisarja (2010–2011, 2013–) keskisarja (2011–2012) |
Kätisyys | oikea |
Taistelutyyli | brasilialainen jujutsu, paini[1], nyrkkeily |
Seura |
Elevation Fight Team (2012–) Easton Training Center |
Tilastot | |
Ottelut | 34 |
Voitot | 26 |
– tyrmäyksellä | 7 |
– luovutuksella | 3 |
– päätöksellä | 16 |
Tappiot | 8 |
– tyrmäyksellä | 2 |
– luovutuksella | 4 |
– päätöksellä | 2 |
|
Aoutneil "Neil" Jacques Magny (s. 3. elokuuta 1987 Bushwick, Brooklyn, New York) on yhdysvaltalainen välisarjan vapaaottelija. Hän on otellut UFC:ssä vuodesta 2013 alkaen. Magnylla on UFC:n historian toiseksi eniten voittoja välisarjassa.[2]
Magny kasvoi Brooklynissa äitinsä ja viiden sisaruksen kanssa.[3] Hänellä on haitilaiset ja dominikaaniset sukujuuret.[4] Hän muutti perheensä kanssa useasti ja ollessaan 15-vuotias Magny asui Chicagossa. Hän kiinnostui tuolloin ensimmäistä kertaa vapaaottelusta high schoolissa käydessään punttisalilla World Gymissä. Magny huomasi takahuoneessa olleen brasialaisen jujutsun harjoittelusali, jossa entinen WEC:n mestari Miguel Torres harjoitteli. Hän jutteli Torresin kanssa ja innostui harjoittelemaan lajia.[4] Sittemmin Magny valmistui Thornwood High Schoolista ja jatkoi opiskelujaan Southern Illinois University Edwardsvilleen, jossa hän suoritti alemman korkeakoulututkinnon rikosoikeudesta.[5]
Magny oli Yhdysvaltain armeijassa seitsemän vuotta kevytajoneuvomekaanikkona ja suoritti yhden tehtävän vuodesta 2007 aina 2008 saakka Afganistanissa.[3][5]
Magny aloitti vapaaottelu-uransa C3 Fights -organisaatiossa 2010. Hän otteli kaksi ottelua Nolan Norwoodia ja Nate Prattia vastaan, jotka hän voitti luovutuksella ja tuomariäänin. Magny otteli saman vuoden marraskuussa vielä kaksi ottelua eri organisaatioissa, jotka hän voitti molemmat teknisellä tyrmäyksellä. Magny voitti vielä Kevin Nowaczykin tuomariäänin huhtikuussa 2011, kunnes siirtyi ottelemaan Combat USA:n Wisconsin vs. Illinois turnaukseen.[6] Hän voitti ensin toukokuussa 2011 Quartus Stittin triangelikuristuksella toisessa erässä, mutta kärsi tappion loppuottelussa Andrew Tracea vastaan jäätyään giljotiinikuristukseen. Magny otteli turnauksen jälkeen vielä helmikuussa 2012 Daniel Sandmannia vastaan Hoosier Fight Club -organisaatiossa, jossa hän voitti ottelun tuomariäänin.
Magny pääsi mukaan Ultimate Fighter: Team Carwin vs. Team Nelson ohjelmaan 2012, jossa hän voitti alkukarsinnassa Frank Camachon. Hänet valittiin tämän jälkeen Shane Carwinin joukkueeseen ottamaan osaa välisarjan turnaukseen. Magny voitti ensimmäisellä kierroksella ottelunsa brasilialaiseen jujutsuun erikoistunutta Cameron Diffleyta vastaan tuomariäänin. Toisella kierroksella Magny puolestaan voitti entisen Strikeforce ottelijan Bristol Marunden tuomariäänin.[7] Välierissä Magny kohtasi Mike Riccin, jolle hän hävisi tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.
Magny sai sopimuksen UFC:hen Ultimate Fighterin jälkeen ja kohtasi ensimmäisessä ottelussaan Jon Manley, joka oli samaisessa Ultimate Fighter turnauksessa. Helmikuussa 2013 UFC 157 -tapahtumassa käyty ottelu päättyi Magnyn voittoon tuomariäänin (30–27, 30–27, 29–28). Hän kohtasi seuraavaksi elokuussa Sérgio Moraesin UFC 163 -tapahtumassa, jossa Magny hävisi ensimmäistä kertaa UFC:ssä. Marraskuussa hän kohtasi vielä Seth Baczynskin, jolle Magny kärsi toisen tappion peräkkäin tuomariäänin (28–29, 28–29, 28–29).[8]
Vuoden 2014 Magny aloitti ottelemalla helmikuussa Gasan Umalatovia vastaan, jonka hän voitti tuomariäänin (29–28, 30–27, 30–27). Toukokuussa Magny kohtasi Tim Meansin, joka teki paluun UFC:hen UFC Fight Night: Brown vs. Silva -tapahtumassa. Se oli samalla ensimmäinen kerta, kun Magny oli tapahtuman pääkortilla. Hän voitti kamppailun tuomariäänin (29–28, 29–28, 30–27). Kesäkuussa Magny kohtasi Uudessa-Seelannissa Rodrigo de Liman, jonka hän voitti teknisellä tyrmäyksellä. Elokuussa Magny puolestaan voitti Alex Garcian tuomariäänin (29–28, 30–27, 30–27). Lokakuussa Magny kohtasi William Macárion Brasiliassa UFC 179 -tapahtumassa. Hän voitti kamppailun teknisellä tyrmäyksellä kolmannessa erässä. Samalla Magny jakoi Roger Huertan ennätyksen voitettuaan viisi ottelua kalenterivuoden sisällä.[9]
Magny otteli myös vuonna 2015 viidesti, jolla hänestä tuli ensimmäinen ottelija, joka on otellut kaksi kertaa viidesti kalenterivuoden aikana. Magny kohtasi ensin helmikuussa Kiichi Kunimoton UFC Fight Night: Henderson vs. Thatch -tapahtumassa. Hän voitti kamppailun takakuristuksella kolmannen erän alussa. Magny palkittiin ottelusta illan suoritus bonuksella, joka oli samalla hänen ensimmäinen.[10] Toukokuussa hän otteli Lim Hyun-gyuta vastaan Filippiineillä. Magny voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä. Hänet palkittiin toisen kerran peräkkäin illan suoritus bonuksella.[11] Elokuussa Magny otteli Demian Maiaa vastaan UFC 190 -tapahtumassa Brasiliassa. Hän hävisi ottelun takakuristuksella toisessa erässä, joka katkaisi hänen seitsemän ottelun voittoputken. Magny palasi vain noin kaksi viikkoa myöhemmin ja kohtasi Erick Silvan UFC Fight Night: Holloway vs. Oliveira -tapahtumassa Kanadassa, jossa hän oli illan toisena pääotteluna. Magny voitti ottelun hajaäänin (28–29, 29–28, 30–27). Marraskuussa Magny otteli Meksikossa Kelvin Gastelumia vastaan The Ultimate Fighter Latin America 2 Finale: Magny vs. Gastelum, joka oli samalla hänen uran ensimmäinen pääottelu. Magny voitti ottelun hajaäänin (47–48, 48–47, 48–47) ja ansaitsi Gastelumin kanssa illan kamppailu bonuksen.[12]
Magny otteli tällä kertaa kolmesti 2016 aikana. Hän kohtasi maaliskuussa Hector Lombardin illan toisena pääotteluna UFC Fight Night: Hunt vs. Mir -tapahtumassa Australiassa. Magny voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä kolmannessa erässä. Magny palkittiin illan suoritus bonuksella. Huhtikuussa hän allekirjoitti neljän ottelun jatkosopimuksen.[13] Elokuussa Magny kohtasi Lorenz Larkinin UFC 202 -tapahtumassa. Hän hävisi kamppailun teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisen erän lopussa. Joulukuussa Magny kohtasi vielä entisen välisarjan mestarin Johny Hendricksin UFC 207 -tapahtumassa. Hendricks kuitenkin ylitti sallitun painorajan punnituksissa ja ottelu käytiin epävirallisessa painoluokassa. Magny voitti kamppailun tuomariäänin (29–28, 29–28, 29–28). Vaikka Hendricks vei hänet usein alasvienneillä mattoon, Magny oli aktiivisempi ja oli kahdesti lähellä voittaa ottelun triangelikuristuksella.[14]
Vuonna 2017 Magny otteli poikkeuksellisesti vain kahdesti edellisvuosiin nähden. Syyskuussa hän kohtasi entisen kevytsarjan mestarin Rafael dos Anjosin, joka siirtyi kesäkuussa välisarjaan. Magny hävisi ottelun käsitriangelikuristuksella ensimmäisessä erässä.[15] Joulukuussa hän kohtasi puolestaan entisen välisarjan tilapäismestarin Carlos Conditin UFC 219 -tapahtumassa. Hän voitti kamppailun tuomariäänin (30–27, 30–27, 29–28).[16]
Magny otteli myös vuonna 2018 kahdesti, joista ensimmäinen käytiin toukokuussa Englannissa Craig Whitea vastaan. Kaksikon välinen ottelu oli illan toinen pääottelu UFC Fight Night: Thompson vs. Till -tapahtumassa. Hän voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä lyönnein ja polvipotkulla ensimmäisen erän lopussa. Marraskuussa Magny kohtasi välisarjan seitsemänneksi rankatun Santiago Ponzinibbion Argentiinassa UFC Fight Night: Magny vs. Ponzinibbio -tapahtumassa.[17] Hän hävisi ottelun tyrmäyksellä neljännessä erässä.[18]
Magnyn oli määrä otella Elizeu Zaleski dos Santosia vastaan toukokuussa 2019, mutta dos Santos ilmoitti maaliskuussa ettei hänelle ole tarjottu sopimusta. Sitä vastoin Magnyn uudeksi vastustajaksi valittiin Vicente Luque, mutta Yhdysvaltain antidopingtoimikunta ilmoitti Magnyn jääneen kiinni dopingista (Di-Hydroxy-LGD-4033) 5. toukokuuta 2019 ennen ottelua tehdyssä testissä.[19] Sittemmin 11. syyskuuta 2019 Magnyn ottelukielto kumottiin.[20]
Magny kohtasi paluuottelussaan Li Jingliangin maaliskuussa 2020. Ottelu käytiin UFC 248 -tapahtumassa, jossa hän voitti kamppailun tuomariäänin (30–27, 30–27, 30–27). Kesäkuussa Magny otteli Anthony Rocco Martinia vastaan, jonka hän voitti myös tuomariäänin (30–27, 30–27, 29–28). Magnyn oli aluksi määrä otella Geoff Nealia vastaan elokuussa 2020, mutta Neal jätti ottelun väliin loukkaantumisen vuoksi ja hänet korvasi Robbie Lawler. Magny voitti kamppailun tuomariäänin ja nousi samalla välisarjan historian toiseksi voitokkaimmaksi ottelijaksi heti Georges St. Pierren jälkeen.[2]
Hän aloitti vuoden 2021 Michael Chiesaa vastaan tammikuussa illan pääotteluna UFC on ESPN: Chiesa vs. Magny -tapahtumassa Abu Dhabissa. Magny hävisi viisieräisen kamppailun tuomariäänin (46–49, 46–49, 46–49) vastustajansa hallittua ottelua suurimmaksi osaksi mattokamppailussa.[21] Toukokuussa hän kohtasi Geoff Nealin, jota vastaan Magnyn piti otella edellisvuoden toukokuussa. Hän voitti kamppailun tuomariäänin (29–28, 29–28, 30–27) oltuaan kaksi viimeistä erää vastustajaansa vahvempi.[22]
Magny aloitti vuoden 2022 maaliskuussa, jolloin hän kohtasi Max Griffinin. Ottelu käytiin UFC on ESPN: Blaydes vs. Daukaus -tapahtumassa, jossa Magny voitti kamppailun hajaäänin (29–28, 28–29, 29–28). Samalla hän nousi tasoihin Georges St. Pierren kanssa voitokkaimpana välisarjan ottelijana 19 voitolla.[23]
Magnyn suurin vahvuus on hänen kunto ja kyky otella useita kertoja vuoden aikana. Hänen päätyyli on sekoitus nyrkkeilyä, painia ja brasilialaista jujutsua, joissa hän on tasaisen varma. Kuntonsa ansiosta Magny voi säädellä ottelun kulkua ja erityisesti ottelun loppuerissä.[24]
Magnyn pystyottelijan taidot keskittyvät pääosin nyrkkeilyyn ja ulottuvuuden hyödyntämiseen. Hän käyttää tämän vuoksi enimmäkseen suoria lyöntejä, jotka ovat Magnylle enemmän hyödyksi.[24] Lisäksi hänen lyönti määränsä on usein suuri ottelua kohden, jota hän kykenee ylläpitämään kuntonsa ansiosta.[24] Tästä johtuen Magnyn ottelut usein kääntyvät hänen edukseen mitä pidemmälle ottelu etenee. Useat ottelijat eivät tästä syystä ole voimallisesti kovia lyömään vaan, kuten Magny he keskittyvät lyöntien määrään. Hän on kyennyt siitä huolimatta horjuttamaan vastustajiaan etukäden jabilla, jota hän käyttää erittäin aktiivisesti otteluissa. Usein myös siksi, että hän löytää oikean etäisyyden vastustajaansa ja se toimii myös vastustajansa hämäämiseen pakottaen tekemään jonkin liikkeen. Riippuen kuinka vastustaja reagoi Magny voi katsoa ulottuvuutensa ansiosta kauemmin, kuinka hän hyödyntää vastustajansa virheet. Magny käyttää harvoin potkuja, jotka keskittyvät joko alapotkuihin, tai päähän kohdistuineisiin suoriin potkuihin. Hänen harvempiin tekniikoihin kuuluu alakoukku, jolla Magny on kuitenkin onnistunut saamaan hyviä suorituksia otteluissa. Pystysidonta otteessa hän on myös erittäin vahva, joka osittain johtuu siitä, että hän on välisarjan muihin ottelijoihin nähden huomattavasti pidempi. Magny usein joko pyrkii potkimaan polvella vastustajansa kehoon tai viemällä ottelun mattoon.[24]
Magnyllä ei ole painitaustaa, mutta Elevation Fight Teamissä harjoitellessaan hän on kehittynyt painijana erityisesti alasviennessä. Kuntonsa ansiosta Magnyn alasviennyt korostuvat entisestään, jotka hän saa usein pystysidonta otteesta. Pituutensa myötä Magny onnistuu tämän myötä joko voimalla tai kamppaamalla viemään vastustajansa mattoon. Erityisesti hän pyrkii pääsemään vastustajansa selkään ja sitomaan toisen ranteen. Tämän avulla Magny voi vapaammin lyödä vastustajaansa kyynärpäällä tai nyrkein kasvoihin. Saatuaan vastustajansa mattoon Magny pyrkii pääsemään mountiin eli vastustajansa päälle, jossa hän lyö lähes taukoamatta. Magny kykenee myös hallitsemaan vastustajaansa pituutensa ansiosta antaen lisäpainoa lantiollaan.[24]
Vaikka Magny on harjoitellut pitkään brasilialaista jujutsua hän ei ole kovin aktiivinen hakemaan eri lopetuksia, mutta käyttää jujutsuotteita muutoin painin ohella. Useimmiten se näkyy pyrkiessään pääsemään vastustajansa päälle ja lukiten jalat kehon ympäri. Tästä johtuen Magny on erittäin vaarallinen dominoivissa asennoissa, joihin hän onnistuu pääsemään jujutsutaitojensa ansiosta.[24] Erityisesti guardin ohittaminen on osoittautunut Magnyn vahvaksi puoleksi. Hän pyrkii venyttäen jalkojaan pääsemään pois puoli guardista pitäen samalla painonsa korkealla lähellä vastustajansa päätä. Magny voi näin joko potkaista tai työntää loukussaa olleen toisen jalkansa myös vapaaksi. Tämän jälkeen mikäli hän yrittää lopetusta Magny hakee kimuraa, joka avaa uuden mahdollisuuden vastustajan yrittäessä puolustaa lukkoa. Hän käyttää tätä taktiikkaa myös pelkästään guardin ohittamiseen, eikä välttämättä tarkoituksellisesti yritä saada heti lukkoa.[24] Magny pyrkii ajoittain myös hakemaan takakuristusta, jolla hän on voittanut Kiichi Kunimoton.
Magny on pelattavana hahmona vapaaottelupeleissä EA Sports UFC 2 (2016), EA Sports UFC 3 (2018) ja EA Sports UFC 4 (2020).[25][26][27]