New Scientist on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosikymmeninä. Rikas ja monipuolinen historia New Scientist on kiinnittänyt niin akateemikkojen, tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajien huomion. New Scientist on jättänyt syvän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti eri näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät New Scientist:een, tavoitteenamme tarjota täydellisempi käsitys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
New Scientist | |
---|---|
Lehtityyppi | Tiedelehti |
Julkaisija | Reed Business Information |
ISSN | ISSN 0262-4079 |
Levikki | 170 541 (1–6/2006)[1] |
Perustettu | 1956 |
Päätoimittaja | Emily Wilson |
Kotikunta | Lontoo |
Kotimaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
Sivukoko | 267 × 203 mm |
Ilmestymistiheys | kerran viikossa |
Kieli | brittienglanti ja englanti |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu |
New Scientist on kansainvälinen englanninkielinen tiedelehti, joka esittelee yleistajuisesti tieteen ja tekniikan saavutuksia. Lehti ilmestyy kerran viikossa. Se ei ole vertaisarvioitu tiedejulkaisu, mutta myös tutkijat seuraavat sen avulla oman alansa ulkopuolisia tapahtumia. Lehti käsittelee usein myös ympäristökysymyksiä, mm. ilmaston lämpenemistä. Lehti on myös merkittävä tieteen työpaikkojen välityskanava, ja jokainen numero sisältää useita sivuja muun muassa eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten työpaikkailmoituksia.
New Scientistin päätoimitus sijaitsee Lontoossa. Brittiläisen painoksen lisäksi lehteä julkaistaan Yhdysvaltain ja Australian painoksena.
Lehti on perustettu 1956, ja sitä kustantaa Reed Elsevierin tytäryhtiö Reed Business Information Ltd.