Nykymaailmassa Niani:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Syntymisensä jälkeen Niani on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja kiistoja, mikä on merkinnyt käännekohtaa _var2-kentässä. Maailman edistyessä ja uusien haasteiden edessä Niani on edelleen keskeinen aihe, joka vangitsee edelleen asiantuntijoiden, viranomaisten ja kansalaisten huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Niani:een liittyviä eri näkökohtia, sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan ja mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Niani on kylä Sankaranijoen varrella Guineassa. Sitä on pidetty keskiaikaisen Malin valtakunnan pääkaupunkina.
Kaupungissa vuonna 1353 käynyt Ibn Battuta kutsuu sitä nimellä Malli. Arabialaisen historioitsijan Shihab al-Umarin mukaan Malin pääkaupunki oli Nyeni. Ranskalainen Maurice Delafosse sijoitti sen 1900-luvun alussa Nianin kylään lähelle nykyisten Guinean ja Malin rajaa. Puolalais-guinealaisen arkeologiryhmän vuodesta 1968 lähtien suorittamissa kaivauksissa on löydetty palatsin, arabikorttelin ja moskeijan rauniot sekä 25 kilometrin etäisyydelle ulottuvien kauppias-, käsityöläis- ja kalastajakylien ryhmä.[1]
Nianin perustajana pidetään 1200-luvulla hallinnutta Sundiata Keitaa. Kaupunki kukoisti mansa Musan aikana 1300-luvun alussa ja säilytti asemansa 1400-luvulle saakka, jolloin se liitettiin Songhaivaltakuntaan. Nianin taloudellinen merkitys perustui karavaanikauppaan, jossa vaihdettiin kultaa, suolaa, kolapähkinöitä ja orjia.[2]
Osa tutkijoista suhtautuu epäilevästi Nianin asemaan Malin pääkaupunkina. On esitetty näkemys, että valtakunnan hallitsijoilla ei ollut pysyvää pääkaupunkia, tai että Niani toimi sellaisena vasta 1500-luvulla.[3] Radiohiiliajoitukset eivät viittaa 1200–1300-lukujen asutukseen eikä paikalta ole juurikaan löydetty karavaanikaupasta kertovia ylellisyystavaroita[4].