Nicolò Barbaro

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Nicolò Barbaro:n aihetta ja sitä, miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Nicolò Barbaro on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja ja kiistoja sen merkityksestä ja seurauksista. Ajan mittaan Nicolò Barbaro on osoittanut vaikutusvaltansa niinkin erilaisilla aloilla kuin talous, politiikka, kulttuuri ja teknologia, ja sen läsnäolo on edelleen liikkeellepaneva voima, joka muokkaa historian ja inhimillisen kehityksen kulkua. Tämän analyysin avulla löydämme useita näkökohtia, jotka ilmaisevat Nicolò Barbaro-ilmiön ja sen merkityksen nykyään.

Nicolò Barbaro (1420–1494) oli venetsialainen laivaston välskäri. Hän piti päiväkirjaa Konstantinopolin piirityksen ajalta vuonna 1453. Se on ainutlaatuinen silminnäkijän kuvaus silloista maailmanjärjestystä mullistaneesta taistelusta. Taistelun seurauksena turkkilaiset valtasivat itäisen kristikunnan pääkaupungin Konstantinopolin. Alkuperäistä päiväkirjaa säilytetään nykyään Venetsiassa Pyhän Markuksen kirjastossa. Mika Waltari kävi tutkimassa päiväkirjaa vuonna 1952 suunnitellessaan romaaniaan Johannes Angelos. Päiväkirjan marginaalissa olleessa lisähuomautuksessa luki ”Angelo Zacaria, kreikkalainen kavaltaja turkkilaisille”. Tästä merkinnästä syntyi romaanin päähenkilö Johannes Angelos. [1]

Lähteet

  1. ↑ Rajala, Panu: Waltarin Angelo Zacaria on totta. Aamulehti, 23.5.2017, s. B8-B9.