Nicolas Clément

Nykymaailmassa Nicolas Clément:stä on tullut laajalti keskusteltu yleistä kiinnostavaa aihetta. Ajan myötä Nicolas Clément on saavuttanut merkittävää merkitystä useilla alueilla ja synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Nicolas Clément on osoittanut merkittävän vaikutuksen yhteiskuntaan aina yliopistomaailmasta yrityksiin. Tässä artikkelissa tutkimme Nicolas Clément-ilmiötä perusteellisesti, analysoimme sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Harkitsemme erilaisia ​​näkökulmia ja asiantuntijoiden mielipiteitä tarjotaksemme täydellisen ja objektiivisen näkemyksen Nicolas Clément:stä, tavoitteena syventää ymmärrystäsi ja luoda rakentavaa keskustelua tästä tärkeästä aiheesta.

Nicolas Clément (myöh. Clément-Desormes) (12. tammikuuta 1779 Dijon – 21. marraskuuta 1841 Pariisi[1]) oli ranskalainen kemisti ja fyysikko. Clément tutki yhdessä appensa Charles Bernard Desormesin kanssa erityisesti kaasujen termodynamiikkaa. Lisäksi he selvittivät myös Bernard Courtoisin löytämän jodin ominaisuuksia.

Työ

Clément ja Desormes selvittivät muun muassa hiilimonoksidin ja hiilidisulfidin ominaisuuksia. [2] He huomasivat vuonna 1801, että hiilidioksidikaasua johdettaessa hehkuvan hiilloksen yli syntyy hiilimonoksidia.[1]

Vuonna 1806 Clément ja Desormes julkaisivat tutkimuksensa typen oksideiden merkityksestä rikkihapon valmistuksessa käytettävässä lyijykammioprosessissa ja esittivät ensimmäisen täysin kemiallisen selityksen katalyyttien toiminnasta. [3]. Bernard Courtois löysi vuonna 1811 jodin ja arveli löytäneensä uuden alkuaineen, mutta ei pystynyt hankkimaan rahoitusta tutkimuksilleen. Tämän vuoksi hän antoi jodin ja sen yhdisteiden ominaisuuksien tutkimisen Desormesille ja Clémentille, joilla oli paremmat mahdollisuudet tutkia niitä. [4][2].

Vuodesta 1819 Clément toimi kemian professorina Conservatoire national des arts et métiersissä. Samana vuonna hän aloitti tutkimaan kaasujen ominaislämpöjä vakiopaineessa ja vakiotilavuudessa. [1] Hän tapasi myös Sadi Carnot'n, joka kiinnostui Clémentin tutkimuksista ja myöhemmin selvensi ja yleisti Clémentin teorioita. [5]

Clément oli ensimmäinen, joka käytti kaloreita lämpöenergian yksikkönä. Clément esitteli kalori-termin esitelmöidessään lämpövoimakoneista vuosina 1819–1824.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b c Clément-Désormes, Nicolas Personenlexikon.net. Viitattu 30.7.2009. (saksaksi)
  2. ↑ a b November 21 - Deaths Today In Science History. Viitattu 30.7.2009. (englanniksi)
  3. ↑ Henry Marshall Leicester: The historical background of chemistry, s. 202. Courier Dover Publications, 1971. ISBN 978-0486610535 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
  4. ↑ The History of Iodine Wellness Directory of Minnesota. Viitattu 30.7.2009. (englanniksi)
  5. ↑ Sadi Carnot Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.7.2009. (englanniksi)
  6. ↑ James L. Hargrove: History of the Calorie in Nutrition The Journal Of Nutrition. Viitattu 30.7.2009. (englanniksi)