Niels Neergaard

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Niels Neergaard:n jännittävään maailmaan. Tutkimme Niels Neergaard:n kaikkia asiaankuuluvia näkökohtia yksityiskohtaisesti sen alkuperästä sen nykyhetkeen, jotta saat täydellisen yleiskatsauksen tästä aiheesta. Seuraavien rivien aikana löydämme tärkeimmät avainkohdat, uusimmat trendit ja asiantuntijalausunnot Niels Neergaard:stä. Tämän sisällön avulla toivomme antavamme sinulle syvän ja ajantasaisen ymmärryksen Niels Neergaard:stä, jotta voit rikastaa tietojasi ja tehdä tietoisempia päätöksiä tästä aiheesta. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan universumiin, joka on täynnä vivahteita!

Niels Neergaard
Tanskan pääministeri
12. lokakuuta 1908 – 16. elokuuta 1909
Monarkki Fredrik VIII
Edeltäjä Jens Christian Christensen
Seuraaja Ludvig Holstein-Ledreborg
5. toukokuuta 1920 – 23. huhtikuuta 1924
Monarkki Kristian IX
Edeltäjä Michael Pedersen Friis
Seuraaja Thorvald Stauning
Henkilötiedot
Syntynyt27. kesäkuuta 1854
Ugilt, Tanska
Kuollut2. syyskuuta 1936 (82 vuotta)
Kööpenhamina, Tanska
Tiedot
Puolue Venstre

Niels Thomasius Neergaard (27. kesäkuuta 1854 – 2. syyskuuta 1936)[1][2] oli tanskalainen historioitsija ja poliitikko, joka toimi Tanskan pääministerinä vuosina 1908–1909 ja 1920–1924. Hän oli myös useasti valtiovarainministerinä. Hän edusti ensin Moderate Venstreä ja vuodesta 1910 Venstre-puoluetta.

Elämäkerta

Neergaard opiskeli historiaa ja valtiotieteitä. Hän toimitti 1884–1892 Tilskueren-nimistä aikakauslehteä sekä vuoteen 1897 Aarhus amtstidendea. Hän oli edustajana kansankäräjillä 1887–1889 ja 1892–1932[2]. Hänestä tuli käytännössä Moderate Venstren johtava edustaja Frede Bojsenin jätettyä politiikan vuonna 1901. Neergaard toimi Tanskan valtiovarainministerinä heinäkuusta lokakuuhun 1908 ja pääministerinä lokakuusta 1908 lokakuuhun 1909 sekä samanaikaisesti puolustusministerinä elokuuhun 1909 ja sen jälkeen valtiovarainministerinä hallituksensa eroon asti. Hän oli jälleen valtiovarainministerinä Klaus Berntsenin hallituksessa heinäkuusta 1910 kesäkuuhun 1913.[1] Neergaard oli keskeisenä henkilönä laatimassa Berntsenin hallituksen lokakuussa 1912 antamaa esitystä uudeksi perustuslaiksi, joka astui lopulta voimaan 1915. Vuonna 1919 hän oli yksi Tanskan valtuutetuista Pariisin rauhankonferenssissa, jossa käsiteltiin Slesvigin kohtaloa. Neergaard oli vielä uudelleen pää- ja valtiovarainministerinä toukokuusta 1920 huhtikuuhun 1924.[3] Hän oli sen jälkeen vielä kerran pääministerinä Thomas Madsen-Mygdalin hallituksessa 1926–1929.[2]

Historioitsijana Neergaard kirjoitti laajan esityksen Tanskan poliittisesta historiasta vuosilta 1848–1866. Se ilmestyi nimellä Under junigrundloven kahdessa osassa vuosina 1892 ja 1916.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Nordisk familjebok (1913), s. 715–716 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 22.2.2015.
  2. ↑ a b c Niels Neergaard (tanskaksi) Den Store Danske. Viitattu 23.2.2015.
  3. ↑ a b Nordisk familjebok, täydennysosa (1925), s. 726–727 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 22.2.2015.

Aiheesta muualla