Tämä artikkeli käsittelee aihetta Niilo Nikkilä, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion eri tieteenaloista ja kiinnostuksen kohteista. Niilo Nikkilä on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena aikojen saatossa, sen vaikutukset ja merkitys ovat kiistattomia _var2-kentässä. Kattavalla lähestymistavalla tutkitaan erilaisia näkökulmia, tutkimuksia ja mielipiteitä Niilo Nikkilä:stä, jotta tästä aiheesta saadaan kattava ja päivitetty näkemys. Tämän artikkelin tavoitteena on tarjota yksityiskohtainen ja kriittinen näkemys Niilo Nikkilä:stä, sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen seurauksiin yksilötasolla, tarkoituksena rikastaa sitä lukevien tietoja ja ymmärrystä.
Pauli Niilo Nikkilä (16. syyskuuta 1907 Kemi – 1. helmikuuta 1957 Oulu[1]) oli suomalainen toimittaja ja kommunistipoliitikko.
Nikkilä syntyi työmiehen perheeseen. Hän meni kansakoulun jälkeen latojan oppiin ja työskenteli vuosina 1928–1929 sanomalehti Pohjan Voiman vastaavana toimittajana. Nikkilä liittyi Suomen kommunistiseen nuorisoliittoon vuonna 1926 ja kommunistiseen puolueeseen vuonna 1928. Hän oli poliittisen toimintansa takia vangittuna vuosina 1932–1937.[1]
Vapauduttuaan vankilasta Nikkilä työskenteli kirjapainoissa Oulussa, Kokkolassa, Mikkelissä ja Helsingissä. Hän oli jatkosodan aikana turvasäilössä vuosina 1941–1944.[1]
Sodan jälkeen Nikkilä toimi SKDL:n Lapin piirisihteerinä kesään 1945 saakka, jolloin hän ryhtyi valmistelemaan sanomalehti Kansan Tahdon perustamista. Nikkilä työskenteli lehden päätoimittajana kuolemaansa saakka kirjoittaen pakinoita nimimerkillä Kärkevä. Hän toimi myös SKP:n piirikomitean puheenjohtajana sekä Oulun kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenenä.[1]