Nikolai Lobatševski

Nykymaailmassa Nikolai Lobatševski:stä on tullut erittäin tärkeä ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Nikolai Lobatševski on asettanut itsensä painopisteeksi eri aloilla ja sektoreilla, mikä on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksista ja merkityksestä. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja viihteeseen Nikolai Lobatševski on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Nikolai Lobatševski:n merkitystä ja seurauksia analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.

Nikolai Ivanovitš Lobatševski

Nikolai Ivanovitš Lobatševski (ven. Николай Иванович Лобачевский, 1. joulukuuta (J: 20. marraskuuta) 1792 Nižni Novgorod – 24. helmikuuta (J: 12. helmikuuta) 1856 Kazan)[1] oli venäläinen matemaatikko.[1][2]

Saavutukset

Lobatševskin suurin saavutus on epäeuklidisen geometrian kehittäminen. Hän kehitti geometrian, jossa euklidisen geometrian viides postulaatti ei pitänyt paikkaansa. Ajatus julkaistiin ensimmäisen kerran 23. helmikuuta 1826.

Lähteet

  1. ↑ a b Nikolai Ivanovich Lobachevsky School of Mathematics and Statistics University of St Andrews, Scotland. Arkistoitu 7.8.2012. Viitattu 27.8.2013.
  2. ↑ Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 727–731. ("Epäeuklidinen geometria") Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6

Aiheesta muualla