Nils Hasselbom

Nils Hasselbom-ongelma on kiinnittänyt monien huomion nykyään. Koska Nils Hasselbom on merkityksellinen monille modernin elämän osa-alueille, se on osoittautunut aiheeksi, joka kiinnostaa monia ihmisiä. Olipa kyse sen vaikutuksista yhteiskuntaan, vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai rooliin politiikassa ja taloudessa, Nils Hasselbom on osoittautunut analyysin ja pohdinnan arvoiseksi aiheeksi. Tässä artikkelissa tutkimme Nils Hasselbom:n eri puolia tavoitteena tarjota täydellisempi ja syvällisempi kuva sen merkityksestä nykymaailmassa.

Nils Hasselbom (26. lokakuuta 1690 Kleva, Ruotsi – 1. toukokuuta 1764 Masku) oli suomalainen professori ja oikeusoppinut, joka toimi myös Turun akatemian rehtorina 1732–1733 sekä 1743–1744.[1]

Hasselbomin isän tiedetään olleen ratsutilallinen. Hän valmistui maisteriksi Uppsalassa 1722 ja tuli Turun Akatemiaan matematiikan professoriksi 1724. Suuren Pohjan sodan jälkeen Hasselbom sai laadittavakseen suunnitelman Päijännettä ja Kokemäenjokea yhdistävästä kanavasta, mutta hanke ei toteutunut, kuten ei myöskään vuosien 1740–1741 valtiopäivillä jo hyväksytty Hasselbomin ehdotus Päijännettä ja Helsinkiä yhdistävästä vesiväylästä. Vuonna 1748 Hasselbom vaihtoi alaa siirtyessään lainopin pariin. Hän toimi Etelä-Suomen varalaamannina 1750–1758 ja sai virasta erottuaan laamannin arvonimen. Hasselbom oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen puoliso vuodesta 1730 oli Sara Meurman (k. 1733), toinen vuodesta 1734 Helena Lagerflycht (k. 1771), joka oli rovasti Gabriel Saloniuksen leski.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 277. Helsinki: WSOY, 1955.