Tervetuloa artikkeliin aiheesta Nils Nilsson Skum. Tässä kirjoituksessa perehdymme Nils Nilsson Skum:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen ominaisuuksia, merkitystä ja merkitystä eri alueilla. Nils Nilsson Skum on aihe, joka herättää monessa kiinnostusta ja uteliaisuutta, sillä sillä on merkittävä vaikutus nyky-yhteiskuntaan. Näitä linjoja pitkin perehdymme Nils Nilsson Skum:een liittyviin olennaisimpiin näkökohtiin, jotta voimme tarjota kattavan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Käsittelemme Nils Nilsson Skum:n eri puolia sen alkuperästä sen kehitykseen, mukaan lukien sen nykyinen vaikutus, tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan analyysin.
Nils Nilsson Skum | |
---|---|
![]() Nils Nilsson Skum 65-vuotiaana Šiškássa Norrkaitumin lapinkylässä. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. huhtikuuta 1872 Jukkasjärvi |
Kuollut | 27. joulukuuta 1951 (79 vuotta) Jällivaara |
Taiteilija | |
Ala | poronhoitaja, piirtäjä, taidemaalari, kuvanveistäjä, käsityöläinen |
|
Nils Nilsson Skum (13. huhtikuuta 1872 Jukkasjärvi – 27. joulukuuta 1951 Jällivaara[1]) oli ruotsinsaamelainen poronomistaja ja piirtäjä. Hän kuvasi saamelaisten arkea teoksessa Same sita – lappbyn (1938). Postuumisti julkaistiin hänen teoksensa Valla renar (1955).[2]
Skum tuli tunnetuksi piirtäjänä ja taidemaalarina, mutta hän oli myös taitava käsityöläinen ja kuvanveistäjä. Hän teki hirvi- ja poroaiheisia veistoksia. Niiden lisäksi hän valmisti hyvin paljon puukkoja. Skumin läpimurto suuren yleisön tietoisuuteen oli Same sita – lappbyn. Se on kuvateos, joka syntyi Skumin ja Nordiska museetin intendentin Ernst Mankerin yhteistyön tuloksena. Skum piirsi teokseen satakunta lyijykynä- ja liitupiirustusta, joita täydensivät Skumin saamenkieliset tekstit ja Israel Ruongin käännökset.[1]