Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Nivhit:een liittyvää sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Nivhit on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri piireissä niin akateemisella, yhteiskunnallisella kuin ammatillisellakin alalla. Vuosien varrella Nivhit on ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka ovat auttaneet laajentamaan tietoamme tästä aiheesta. Lisäksi sen merkitys nykyään tekee siitä erittäin tärkeän aiheen ymmärtämään maailmaa, jossa elämme. Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti kaikkia Nivhit:n olennaisia näkökohtia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Nivhit | ||||
---|---|---|---|---|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
Kielet | nivhi |
Nivhit (myös giljakit) ovat paleosiperialaiseen kieliryhmään kuuluva kansa Venäjän Kaukoidässä Habarovskin aluepiirissä Amurjoen suun ympärillä ja Sahalinin pohjoisosassa. Nivhejä oli Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan yhteensä 5 162[1].
Nivhien arvellaan polveutuvan Amurjoen ja Sahalinia jo neoliittiselta kivikaudelta asuttaneitsa ihmisistä. Nivhit olivat näennäisesti mantšujen ja Kiinan vallan alla, kunnes Venäjän keisarikunta liitti Amurin ja Ussurin alueet itseensä Aigunin- ja Pekingin sopimuksilla vuosina 1858 ja 1860. Kiinalaisvallan aikana nivhit omaksuivat monia kulttuurillisia piirteitä heiltä ja sittemmin myös venäläisiltä. Neuvostovalta toi mukanaan useita muutoksia nivhien elämään. Kollektivismin myötä esimerkiksi erilliset talvi- ja kesäasutukset jäivät historiaan. Saman kehityksen kautta suurin osa nivheistä siirtyi metsänhoitoon perinteisen kalastuksen sijaan. Nykyisin nivhit elävät paljolti samaan tapaan paikallisten venäläisten kanssa.[2]
Nivhien perinteiset elinkeinot olivat metsästys ja kalastus. Nivhejä kutsuttiinkin aikanaan kalansyöjiksi. Rannikolla tärkeän osan elinkeinoista muodosti myös merinisäkkäiden kuten hylkeiden metsästys. Koiria kasvatettiin paitsi vetoeläimiksi, mutta myös ruuaksi.[2]