Nora Tapper

Nora Tapper on erittäin kiinnostava aihe tänään. Sen merkitys on sen vaikutuksessa yhteiskunnan, kulttuurin ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Nora Tapper:een liittyviä perusnäkökohtia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia eri alueilla sekä alan asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkökulmia. Jotta voisimme tarjota kattavan näkemyksen Nora Tapper:stä, käsittelemme erilaisia ​​näkökulmia ja tarjoamme päivitettyä ja asiaankuuluvaa tietoa tästä aiheesta.

Nora Tapper (s. 1961 Konginkangas[1]) on suomalainen kuvanveistäjä. Tapper on opiskellut Kuvataideakatemiassa kuvanveistoa vuosina 1989–1993 ja myös vuosina 1997–1998, jolloin hän valmistui kuvataiteen maisteriksi. Hänellä on opintoja myös Taideteollisessa korkeakoulussa (1985–1987) ja arkkitehtuuriopintoja Oulun yliopistossa (1980–1985 ja 1987–1989). Tapper asuu Helsingissä.[2]

Ura

Valtioneuvos Johannes Virolaisen muistomerkki, 2004, Lohja.
Kalle Piilosen patsas, 1996, Äänekoski.

Nora Tapper aloitti arkkitehtuuriopinnot Oulun yliopistossa vuonna 1980. Opintojen loppuvaiheessa taidetta opiskelleiden tuttavien vaikutuksesta heräsi kiinnostus taiteilijan työhön, jossa Tapperia kiehtoi ajatus saada tehdä itse: ”olen aina halunnut tehdä työtä omilla käsilläni, tunkea nyrkit saveen ja saada ideat valmiiksi alusta loppuun”. Arkkitehdin työ on Tapperin mukaan sitä, että arkkitehti piirtää kuvia ja joku toinen saa toteuttaa ne. Tapperin töiden materiaalina ovat puu ja keramiikka.[3]

Tapper on voittanut ykköspalkinnon neljässä raha- tai mitalikilpailussa vuosina 2001–2014 ja pitänyt 16 yksityisnäyttelyä vuosien 1997–2018 välillä. Hän on osallistunut yli 35 yhteis- ja ryhmänäyttelyyn, joista viisi on pidetty Suomen ulkopuolella.[2]

Nora Tapperin julkisia teoksia ovat muun muassa Kalle Piilosen muistomerkki Äänekoskella (1996)[4] ja Johannes Virolaisen muistomerkki Lohjalla[5].

Muuta

Nora Tapperin isän serkku oli kuvanveistäjä Kain Tapper.[6]

Lähteet

  1. ↑ Nora Tapper Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 3.4.2020.
  2. ↑ a b Tapper, Nora: Nora Tapper, CV Kuvataiteilijamatrikkeli. 2018. Viitattu 3.4.2020.
  3. ↑ Ilpala, Merja: Nora Tapper tekee taidetta tilaan Turun Sanomat. 15.8.2004. Viitattu 3.4.2020.
  4. ↑ Kalle Piilosen patsas Äänekoski. Arkistoitu 12.12.2017. Viitattu 3.4.2020.
  5. ↑ Muistomerkkien Lohja Visitlohja. Viitattu 3.4.2020.
  6. ↑ Nora Tapper. Arkkitehtuurin ja kuvanveiston välissä Matkalla maan keskipisteeseen. Keski-Suomen taide 2015. Arkistoitu 3.2.2020. Viitattu 3.4.2020.