Norakin pato

Termi Norakin pato on viime vuosina noussut merkityksellisyyteen, koska se kattaa laajan valikoiman konteksteja ja tilanteita. Tämä konsepti on osoittanut monipuolisuutensa ja sovellettavuudensa eri aloilla terveydenhuollon Norakin pato:stä sen soveltamiseen teknologian maailmassa. Sen vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti ja synnyttänyt merkittäviä keskusteluja, tutkimusta ja edistystä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Norakin pato:n eri puolia ja käyttötarkoituksia sekä sen vaikutusta modernin yhteiskunnan eri puoliin.

Norakin pato
Norakin vesivoimalaitoksen rakenteita padon alapuolella.
Norakin vesivoimalaitoksen rakenteita padon alapuolella.
Tyyppi Vesivoimala
Teho 3 000 MW
Tuotanto 11,2 TWh
Omistaja Barki Tajik (Tadžikistanin valtio)
Rakentaminen aloitettu 1961
Valmistunut 1980
Sijainti Norak, Hatlon, Tadžikistan
Koordinaatit 38.3716°N, 69.3482°E

Norakin pato (venäjän kielestä translitteroiden Nurekin pato) ja sen yhteydessä toimiva Norakin vesivoimala ovat rakenteita Vahšjoessa, Tadžikistanin Hatlonin maakunnassa noin kolme kilometriä Norakin kaupungin keskusaukiosta itään. Pato voimaloineen valmistui vuonna 1980. Vahšjokeen muodostui padon valmistuttua Norakin tekojärvi. Patoa ja vesivoimalaa hallinnoi valtiollinen energiayhtiö Barki Tajik.[1][2][3]

Valmistuessaan 300 metriä korkea ja pääosin maatäytteinen pato oli maailman korkein patorakennelma.[1] Sittemmin Kiinan Sichuanissa sijaitseva Jinping-I-pato vuonna 2014 käynnistettyine voimalaitoksineen on 305-metrisenä kohonnut maailman korkeimmaksi padoksi.[4][5] Näitä korkeammaksi nousisi Norakin padosta ylävirtaan Vahšjokeen suunniteltu Rogunin pato (335 m), jonka pitkään seissyt rakentaminen on käynnistelty uudelleen vuonna 2016.[6][7]

Norakin vesivoimalaitoksessa on yhdeksän 300 MW:n generaattoria, joita on sittemmin uusittu ja laitoksen yhteiskapasiteetti on nostettu 3 000 MW:iin. Vuositasolla voimala tuottaa noin 11,2 miljardia kWh sähköä. [1][2] Sähköntuotanto vastaa noin 75 prosenttia ja yhdessä maan muiden vesivoimaloiden kanssa noin 90 prosenttia Tadžikistanin sähkönkulutuksesta. Tämä riittää kattamaan kulutustarpeet pääosin muulloin paitsi talvikaudella; kesäkaudella on jopa ylituotantoa.[2][8]

  • Norakin tekojärveä Vahšjoessa (heinäkuu 2007).
    Norakin tekojärveä Vahšjoessa (heinäkuu 2007).
  • Norakin vesivoimalaa.
    Norakin vesivoimalaa.

Lähteet

  1. ↑ a b c Avaz Yuldoshev: Another water wheel for Norak HPS delivered to Tajikistan 13.10.2009. tajikwater.net. Arkistoitu 17.6.2016. Viitattu 9.7.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Alstom Wins 500 kV Substation Project Using GIS Tech in Tajikistan The Gazette of Central Asia, gca.satrapia.com. 7.2.2012. Viitattu 9.7.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Nurek Dam. Dam, Tajikistan Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 9.7.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Fan Xiao & Lisa Peryman: Jinping-I Dam impoundment linked to earthquakes 3.2.2014. Probe International, probeinternational.org. Viitattu 9.7.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Shengwu Song, Xuemin Feng, Chenggang Liao, Dewen Cai, Zhongxu Liu & Yunhao Yang: Measures for controlling large deformations of underground caverns under high in-situ stress condition – A case study of Jinping I hydropower station (https://doi.org/10.1016/j.jrmge.2016.06.002)+Journal of Rock Mechanics and Geotechnical Engineering, 8 (5): 605-618. Oct. 2016. sciencedirect.com. Viitattu 9.7.2018. (englanniksi)
  6. ↑ Rogun Dam. Dam, Tajikistan Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 9.7.2018. (englanniksi)
  7. ↑ Tajik President Officially Launches Construction Of Rogun Dam 29.10.2016. rferl.org. Viitattu 9.7.2018. (englanniksi)
  8. ↑ Energy market of Tajikistan konsulttiyhtiö Tajhydro, tajhydro.tj. Arkistoitu 9.7.2018. Viitattu 9.7.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla