Nuija (työkalu)
Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Nuija (työkalu):een liittyvää. Sen historiallisesta merkityksestä sen merkityksellisyyteen nyky-yhteiskunnassa, sen moninaisuuden ja käyttötarkoituksen kautta. Analysoimme yksityiskohtaisesti sen vaikutuksia eri aloilla sekä sen aiheuttamia kiistoja ajan mittaan. Saamme kuulla asiantuntijoiden mielipiteitä ja sen vaikutuksen läheltä kokeneiden kokemuksia. Nuija (työkalu) on jännittävä aihe, jolla on suuri merkitys maailmamme ymmärtämiselle, joten kutsumme sinut uppoutumaan tähän täydelliseen analyysiin, jonka olemme laatineet sinulle.
Nuija on paksu- ja raskaspäinen varrellinen iskemiseen käytettävä työkalu.[1] Nuija on yksi ensimmäisiä ihmisen keksimiä työkaluja. Nuijan osat ovat varsi ja varren päässä oleva paino, pää. Nuijalla sen varren ja pään rotaatioenergia muutetaan tangentin suuntaiseksi translaatioenergiaksi.
Nuijalla isketään kappaletta joko suoraan tai taltan tai muun työstimen välityksellä, niin että energia siirtyy nuijan päästä työstimen kärjen kautta työstettävään esineeseen, jolloin syntyy työstöjälki ja irronnut pala tai tomua. Nuija voi olla suurempikin ja kaksin käsin käytettävä. Nuijan pää voi olla tehty esimerkiksi puusta, kumista tai muovista.
Metallista lyömävälinettä sanotaan yleensä lekaksi, moukariksi, moskaksi tai vasaraksi.
Nuija voi olla myös lähitaisteluase, jonka varren päässä tai varteen kiinnitetyn ketjun päässä on paino tai levenemä, jossa saattaa olla piikkejä. Piikkinuija tunnetaan myös nimellä kurikka tai aamutähti. Aseen teho perustuu lähinnä kärkiosan painoon ja iskuvoimaan. Ketjukuulanuija on ase, jossa piikikäs kuula, lyömäri, on kiinnitetty ketjulla varteen. Näin iskuun saadaan suurempi hitausmomentti, ja aseella kyetään lyömään myös kilven sisäpuolelle.
Puheenjohtajan nuijaa käytetään myös määrämuotoisissa kokouksissa esimerkiksi eduskunnan täysistunnoissa ilmoittamaan, että asiaa käsitellään tai että käsittely on päättynyt.
Ruoanlaitossa käytetään muun muassa lihanuijaa lihan mureuttamiseen sekä puunuijaa eli survinta esimerkiksi perunoiden tai marjojen soseuttamiseen.
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
Aiheesta muualla
- Vesilahden Kotiseutumuseo. Ruokatalouteen liittyvät esineet (Arkistoitu – Internet Archive) Kolme erilaista puista nuijaa ym.
