Numerus clausus
Nykyään Numerus clausus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe eri alueilla. Sen vaikutus ei rajoitu yhdelle alalle, vaan se kattaa monenlaisia aloja teknologiasta terveyteen, kulttuuriin ja politiikkaan. Numerus clausus-ilmiö on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja toimia sen merkityksestä, seurauksista ja mahdollisista seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Numerus clausus:een ja analysoimme sen kehitystä, sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen mahdollista vaikutusta tulevaisuudessa.
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Numerus clausus (latinaa; ’rajoitettu lukumäärä’) tarkoittaa etenkin Suomessa ja Ruotsissa lähinnä yliopistoihin ja korkeakouluihin tietyn alan opiskelijoiksi otettavien määrän rajoittamista karsimalla pääsyvaatimuksin tai pääsykokein.[1][2] Aiemmin esimerkiksi Helsingin yliopistoon oli jokaisella ylioppilaaksi kirjoittaneella vapaa pääsy, mutta opiskelijamäärän räjähdysmäisen kasvun vuoksi yliopiston oli 1950-luvulla luovuttava vanhasta periaatteestaan ja otettava asteittain käyttöön numerus clausus -periaate. Viimeiset Helsingin yliopiston tiedekunnat siirtyivät numerus clausuksen käyttöön 1960-luvulla.
Lähteet
- ↑ Suova, Maija (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 918. WSOY, 1958.
- ↑ Isopahkala-Bouret, Ulpukka: Access and Stratification in Nordic Higher Education Helsingin yliopisto. Viitattu 22.10.2018.