Nykymaailmassa OAO Fortum on aihe, josta on tulossa yhä tärkeämpi ja kiinnostavampi. Yhteiskuntavaikutuksistaan ihmisten jokapäiväiseen elämään OAO Fortum on noussut toistuvaksi teemaksi keskusteluissa, keskusteluissa ja analyyseissa. Kun siirrymme ajassa eteenpäin, OAO Fortum tuottaa edelleen syvää pohdiskelua eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan. Tästä syystä on tärkeää käsitellä tätä asiaa syvällisesti ja yksityiskohtaisesti, ymmärtää sen laajuus ja ymmärtää sen todellinen vaikutus elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät OAO Fortum:een, ja käsittelemme sen merkitystä ja merkitystä nykyään.
PAO Fortum (ven. ПАО «Фортум») on Uralilla ja Länsi-Siperiassa toimiva alueellinen voima- ja lämpöyhtiö, jonka omistaa lähes kokonaan suomalainen Fortum Oyj.
Aiemmin ennen Venäjän energiatuotannon yksityistämisprosessia sähköntuotantoa ja jakelua hallitsi valtiollinen RAO JeES Rossii. Sen jälkeen vuoteen 2009 yhtiön nimi oli TGK-10 (ven. Территориальная генерирующая компания № 10, ТГК-10, Territorialnaja generirujuštšaja kompanija № 10, "Alueellinen sähkötuotantoyhtiö numero 10"). Fortum hankki maaliskuussa 2008 TGK-10:stä 76,5 %:n osuuden ja teki vähemmistöosakkaille ostotarjouksen näiden vielä omistamista osakkeista.[1] Marraskuun lopulla Fortumin omistusosuus oli 93,4 % ja yhtiö vedettiin pörssistä.[2] Yhtiön nimi muutettiin OAO Fortumiksi huhtikuussa 2009. Yhtiön kotipaikka on Tšeljabinsk ja sen pääjohtaja Aleksandr Tšuvajev.[3]
Yhtiö toimii Tšeljabinskin, Kurganin ja Tjumenin alueilla ja Hanti-Mansiassa. Sen tytäryhtiöihin kuuluvat mm. kolme Tšeljabinskin lämpövoimalaitosta, yksi hiilivoimalaitos Tšeljabinskissa, Argajašin lämpövoimalaitos, Tobolskin lämpövoimalaitos ja kaksi Tjumenin lämpövoimalaitosta ja Njaganin hiilivoimalaitos. Argajašin voimala tuottaa sähköä Majak-ydinjätelaitokselle ja Ozjorskin suljetulle kaupungille.
Lämpövoimalaitokset, jotka tuottavat myös sähköä, ovat maakaasukäyttöisiä ja riippuvaisia Gazpromin maakaasun Venäjän hinnoista. Fortum ilmoittaa pyrkivänsä eroon kivihiilestä Venäjällä vuoteen 2022 mennessä, mihin kuuluu Tšeljabinsk TETs-2 -voimalan siirtyminen maakaasuun. Yhtiö on myös kehittänyt tuulivoimaa Rosnanon kanssa ja aurinkovoimaa.[4]
Nimi | Sähköteho MW |
Lämpöteho MW |
Energianlähde | Kunta | Rakennus- vuosi |
---|---|---|---|---|---|
Argajaš | 195 | 670 | maakaasu ja kivihiili | Ozjorsk | 1954 |
Tobolsk | 452 | 2 807 | maakaasu | Tobolsk | 1980 |
Tšeljabinskin Leninin kunniamerkin | 82 | 947 | maakaasu | Tšeljabinsk | 1931 |
Tšeljabinsk-1 | 149 | 1 560 | maakaasu ja kivihiili | Tšeljabinsk | 1942 |
Tšeljabinsk-2 | 320 | 1 110 | maakaasu ja kivihiili | Tšeljabinsk | 1962 |
Tšeljabinsk-3 | 360 | 1 270 | maakaasu | Tšeljabinsk | 1996 |
Tjumen-1 | 472 | 1 641 | maakaasu | Tjumen | 1960 |
Tjumen-2 | 755 | 1 640 | maakaasu | Tjumen | 1986 |
Yhteensä | 2 785 | 11 646 | maakaasu ja kivihiili | 1932-1996 |
Nimi | Kohde | Summa | Vuosi |
---|---|---|---|
Tšeljabinsk-3 | yksikkö-3 | I/2010 | |
Tjumen-1 | yksikkö-2 ja uudistaminen | 2009 | |
Tjumen-2 | yksikkö-5 | ||
Njagan | yksikkö-1 | 2010 | |
Yhteensä | 70 mrd. RUB | 2007-2011 |