Oidipodeia
Nykymaailmassa Oidipodeia:stä on tullut ajankohtainen ja tärkeä aihe, joka kiinnittää monien ihmisten huomion. Oidipodeia on herättänyt monien kiinnostuksen joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Vuosien varrella Oidipodeia on ollut merkittävässä roolissa useilla alueilla, ja sen läsnäolo on edelleen ajankohtainen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme Oidipodeia:een liittyviä eri näkökohtia ja tarkastelemme sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä nykyisessä kontekstissa.
| Oidipodeia | |
|---|---|
| Οἰδιπόδεια | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Kinaithon? |
| Kieli | muinaiskreikka (eeppinen) |
| Genre | eeppinen runous |
| Julkaistu | 700-luku eaa. |
| Sarja: Eeppinen kyklos | |
| Seuraava | Thebais |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Oidipodeia (m.kreik. Οἰδιπόδεια, joskus myös Oidipodia, Οἰδιποδία/Οἰδιπόδια; lat. Oedipodea) oli antiikin kreikkalainen eeppinen runoelma, joka kertoi nimensä mukaisesti Oidipuksesta. Se luetaan kuuluvaksi niin kutsuttuun eeppiseen kyklokseen ja tarkemmin Theban kyklokseen. Eepos ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä tunnetaan katkelmia.[1][2][3]
Historia
Oidipodeia-eepos on ajoitettu 700-luvulle eaa. Sen kirjoittajana pidettiin myöhemmän antiikin aikana Kinaithon Spartalaista.[4] Eepos muodosti Thebais- ja Epigonoi-eeposten ohella eeppisen kykloksen Thebaan sijoittuvan osan.[2]
Sisältö
Eepoksen kirjojen lukumäärää ei tunneta. Sen kooksi mainitaan 6 600 runosäettä.[4] Eepos kertoi todennäköisesti Thebaan sijoittuvien myyttien alkuosan.[2] Ainakin siihen kuuluivat Sfinksin ja Oidipuksen tarina.[4]
Eepoksesta on säilynyt kolme katkelmaa myöhemmissä antiikin aikaisissa teoksissa, muun muassa Pausaniaan teoksessa Kreikan kuvaus sekä Euripideen skoliastilla.[4] Eepos esitti Oidipus-myytistä osittain vaihtoehtoisen version: Pausanias sanoo, että sen mukaan Oidipus ei olisi saanut lapsia äitinsä ja vaimonsa Iokasten kanssa, niin kuin usein esitetään. Sen sijaan lasten äiti olisikin ollut Euryganeia.[4][5]
Eepoksesta on säilynyt vain yksi suora lainaus, kaksi heksametrisäettä, Euripideen skoliastilla:[4][6]
»ἀλλ’ ἔτι κάλλιστόν τε καὶ ἱμεροέστατον ἄλλων
παῖδα φίλον Κρείοντος ἀμύμονος, Αἵμονα δῖον[6]
all' eti kalliston te kai himeroestaton allōn
paida filon Kreiontos amymonos, Haimona dīon
ja sitten kauneimman ja hurmaavimman kaikista
nuhteettoman Kreonin rakkaan lapsen, loistavan Haimonin»
Lähteet
- ↑ Lendering, Jona: Oedipus Livius.org. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ a b c Oedipodea Brill’s New Pauly. Brill. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Eeppinen kyklos”, Antiikin käsikirja, s. 142. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e f Epic Cycle Fragments Theoi Greek Mythology. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 9.5.10.
- ↑ a b The Sphinx’s Riddle in Epic Meter: Scholia and Athenaeus Sententiae Antiquae. Viitattu 12.4.2021.
Kirjallisuutta
Katkelmien käännöksiä
- Oedipodea. Teoksessa Greek Epic Fragments, s. 38–41. (From the Seventh to the Fifth Centuries BC. Edited and translated by Martin L. West. Loeb Classical Library 497) Cambridge, MA: Harvard University Press, 2003. ISBN 978-0-674-99605-2 Teoksen verkkoversio. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
- Oedipodea. Teoksessa Hesiod, Homeric Hymns, Epic Cycle, Homerica. (Translated by Hugh G. Evelyn-White. Loeb Classical Library 57) London: William Heinemann, 1914.
Muuta kirjallisuutta
- Davies, Malcolm: The Theban Epics. (Hellenic studies 69) Center for Hellenic Studies, 2014. ISBN 9780674417243