Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Olavi Piha, joka on erittäin tärkeä nykyään. Olavi Piha on aihe, joka on herättänyt suurta keskustelua ja keskustelua eri aloilla akateemisesta alasta sosiaalialaan. Sen merkitys on siinä, miten se vaikuttaa ihmisten elämään ja yhteiskuntaan yleensä. Tämän artikkelin kautta perehdymme Olavi Piha:n tärkeimpiin näkökohtiin, tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta eri alueilla. Lisäksi analysoimme mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia, joita Olavi Piha:llä voi olla jokapäiväiseen elämäämme, sekä mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, joita saattaa syntyä tämän ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti.
Kaarlo Olavi Piha (13. heinäkuuta 1911 Diorite, Michigan, Yhdysvallat[1] – 11. syyskuuta 1995 Seinäjoki[2]) oli suomalainen juristi, kaupunkineuvos, Suolahden ja Seinäjoen kauppalanjohtaja ja Seinäjoen ensimmäinen kaupunginjohtaja.
Olavi Pihan vanhemmat olivat kauppias Iisakki Felix Piha ja Katri Sofia Kasari ja puoliso vuodesta 1943 Liisa Kyllikki Korhonen. Piha tuli ylioppilaaksi 1931 ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1940; varatuomarin arvon hän sai 1944. Sotien aikaan Piha palveli Itä-Karjalan sotilashallinnon kansanhuoltopäällikkönä.
Piha toimi Seinäjoen kansanhuoltopiirin piiritarkastajana 1940–1946, Jyväskylän kaupunginsihteerinä 1946–1948, Suolahden kauppalanjohtajana 1948–1955, Seinäjoen kauppalanjohtajana 1955–1959 ja Seinäjoen kaupunginjohtajana 1960–1974. Suolahden järjestysoikeuden puheenjohtaja hän oli 1948–1955.[1] Seinäjoen kaupunginjohtajan tehtävästä Piha jäi eläkkeelle 1974. Hän julkaisi tyttärensä Soili Venhon kanssa vuonna 1985 teoksen Terveydenhuollon vaiheita Etelä-Pohjanmaalla.[2]
Seinäjoen keskustan Veteraanipuisto nimettiin vuonna 2009 uudelleen Olavi Pihan puistoksi[3].
![]() |
Edeltäjä: Herman Tammilehto |
Seinäjoen kauppalan/kaupunginjohtaja 1955–1974 |
Seuraaja: Matti Nuolivirta |