Tässä artikkelissa tutkimme [var1] perusteellisesti. Tutustumme kaikkiin [var1]:een liittyviin oleellisiin näkökohtiin sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Kautta historian [var1] on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa ja vaikuttanut ihmiselämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla, kulttuurisesta näkökulmasta sen vaikutuksiin teknologiaan. Lisäksi tutkimme asiantuntijoiden ja tutkijoiden näkemyksiä aiheesta [var1] ymmärtääksemme sen tärkeyden ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Tämä artikkeli toimii täydellisenä oppaana ymmärtääksesi perusteellisesti [var1] ja sen merkityksen nykymaailmassa.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Naisten yleisurheilu | |||
Maa: ![]() | |||
![]() | |||
![]() |
Soul 1988 | 400 metriä | |
![]() |
Soul 1988 | 4×400 metriä | |
MM-kilpailut | |||
![]() |
Rooma 1987 | 400 metriä | |
![]() |
Tokio 1991 | 4×400 metriä | |
![]() |
Rooma 1987 | 4×400 metriä | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Stuttgart 1986 | 400 metriä | |
Maa: ![]() | |||
![]() | |||
![]() |
Barcelona 1992 | 4×400 metriä | |
![]() |
Barcelona 1992 | 400 metriä | |
Sisäratojen EM-kilpailut | |||
![]() |
Genova 1992 | 400 metriä |
Olga Bryzgina (o.s. Vladikina, s. 30. kesäkuuta 1963 Krasnokamsk, Permin alue) on neuvostoliittolainen pikajuoksija ja olympiavoittaja. Hänen päämatkansa oli 400 metrin juoksu.
Olga Bryzgina, silloiselta nimeltään Vladikina, juoksi 400 metrillä jo vuonna 1984 huippuajan 48,98 s ja paransi seuraavana vuonna Canberran maailmancupissa ennätyksekseen 48,27 s, jolla hän on vielä vuoden 2008 lopussa kaikkien aikojen maailmantilaston neljännellä sijalla. Hän saavutti 400 metrin juoksussa hopeaa Stuttgartin EM-kilpailuissa 1986. Hän osallistui myös 4 × 400 metrin viestijuoksuun, jossa Neuvostoliiton joukkue hylättiin. Vuoden 1986 loppupuolella hän avioitui pikajuoksija Viktor Bryzginin kanssa.
Rooman MM-kilpailuissa 1987 Olga Bryzgina voitti kultaa 400 metrillä ja hopeaa viestissä. Soulin 1988 olympialaisissa hän voitti kultaa 400 metrillä ajalla 48,65 s ja viestissä maailmanennätysajalla 3.15,18. Tokion MM-kilpailuissa 1991 hän voitti kultaa viestissä mutta jäi henkilökohtaisella matkalla neljänneksi. Barcelonan 1992 olympialaisissa hän saavutti vielä hopeaa 400 metrillä ajalla 49,05 s ja kultaa 4 × 400 metrillä ajalla 3.20,20.
1964: Betty Cuthbert | 1968: Colette Besson | 1972: Monika Zehrt | 1976: Irena Szewińska | 1980: Marita Koch | 1984: Valerie Brisco-Hooks | 1988: Olga Bryzgina | 1992: Marie-José Pérec | 1996: Marie-José Pérec | 2000: Cathy Freeman | 2004: Tonique Williams-Darling | 2008: Christine Ohuruogu | 2012: Sanya Richards-Ross | 2016: Shaunae Miller | 2020: Shaunae Miller-Uibo | 2024: Marileidy Paulino |