Olof Kolmodin

Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Olof Kolmodin, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Olof Kolmodin on noussut toistuvaksi keskustelunaiheeksi, koska se vaikuttaa useilla aloilla, kuten politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti Olof Kolmodin:n eri puolia analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia nykymaailmaan. Lisäksi perehdymme tähän aiheeseen liittyviin eri näkökulmiin ja mielipiteisiin tarjotaksemme lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen.

Olof Kolmodin

Olof Kolmodin (26. toukokuuta 1690 Nysätran pitäjä, Uppsalan lääni – 8. huhtikuuta 1753 Flo, Länsi-Götanmaa) oli ruotsalainen luterilainen pappi ja virsirunoilija.

Elämä ja työ

Kolmodin oli Visbyn superintendentin Israel Kolmodinin veljenpoika. Kolmodin opiskeli Uppsalassa vuodesta 1698, ja hän toimi yksityisopettajana vuodesta 1711. Hän valmistui maisteriksi 1716, ja hänet vihittiin papiksi 1719. Hän oli Kuninkaallisen henkivartiokaartin pappi, hänet nimitettiin hovisaarnaajaksi ja hovikonsistorin notaariksi 1721. Vuonna 1723 hän sai Flon kirkkoherran viran ja hoiti virkaa kuolemaansa saakka, vaikka häntä pyydettiin palaamaan lähemmäs Tukholmaa.[1]

Kolmodin sai vaikutteita herrnhutismista, vaikkakin hän suhtautui aikansa hengellisiin liikkeisiin kriittisesti. Hänen tunnetuin teoksensa on hartauskirja Andelig Dufvoröst Eller En Gudelig Själs Ensikdta Sång-Andacht vuodelta 1734, josta on otettu ainakin 15 painosta. Siinä on 133 virttä, lähinnä saksasta käännettyjen laulujen ohella muutama hänen itsensä kirjoittama virsi. Kolmodin kirjoitti runomittaisen rukouskirjan Then trogna siälens gyldene rökelse-kar (1728). Kuningatar Ulriika Eleonoora, joka arvosti häntä suuresti, innoitti Kolmodinin kirjoittamaan kaksiosaisen teoksen Biblisk qvinno-spegel, joka käsittelee Raamatun naisia.[2] Kirjaa on kuitenkin pidetty raskaana ja mauttomana[3].

Olof Kolmodinin virsiä suomeksi

Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa
  • 159 Ken Jumalan tuomion torjua voi (Ur djupen, ur syndenes grundlösa dy/Vart flyr jag för Gud och hans heliga lag 1734). Suom. Julius Krohn 1880, uud. komitea 1937, 1984.
  • 185 Herra, annat sanassasi (Ordets Herre, du har givit, 1734), uud. Johan Ludvig Runeberg 1857, suom. Knut Legat Lindström 1860. 1886, uud. komitea 1984.
Ruotsin kirkon virsikirjassa
  • 547 Ken Jumalan lakia paeta voi? (Ur djupen, ur syndenes grundlösa dy/Vart flyr jag för Gud 1734) Suom. Julius Krohn 1880, uud. suom. Niilo Rauhala 1998
  • 565 Käy valvoen, kristitty (Gack warlig, min Christen/Gå varsamt, min kristen 1742), uud. Anders Frostenson 1977, suom. 1790, Jooseppi Mustakallio 1903, uud. suom. Niilo Rauhala 1995.

Lähteet

  1. ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 348. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  2. ↑ Olof Kolmodin Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 24.2.2020. (ruotsiksi)
  3. ↑ Kolmodin. 1., Olof K., Tietosanakirja osa, 4, palsta 1214, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1912