Olympique Alès
Tässä artikkelissa Olympique Alès:n aihetta käsitellään eri näkökulmista, jotta voidaan analysoida sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Kautta historian Olympique Alès on ollut jatkuvan keskustelun aiheena ja sen vaikutus on ylittänyt rajat ja kulttuurit. Tämän kirjoituksen avulla pyrimme syventymään Olympique Alès:een ja ymmärtämään sen tärkeyden nykyisessä kontekstissa sekä tutkimaan sen vaikutuksia ja seurauksia. Tavoitteena on reflektoinnin ja analyysin avulla tarjota kattava näkemys Olympique Alès:stä ja sen merkityksestä eri alueilla, herättäen kysymyksiä ja pohdiskeluja, jotka kutsuvat pohdiskelemaan ja keskusteluun tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
| Olympique Alès | |||
|---|---|---|---|
 |
|||
| Koko nimi | Olympique Alès | ||
| Perustettu | 1923 | ||
| Kenttä | Stade Pierre Pibarot | ||
| – kapasiteetti | 10 000 | ||
| Sarja |
Ranskan National 3 (5. sarjataso) |
||
| Puheenjohtaja | Claude Crégut | ||
| Päävalmentaja | Henri Orlandini | ||
|
|||
Olympique Alès on ranskalainen jalkapalloseura, joka on perustettu vuonna 1923 eteläranskalaisessa Alèsin kaupungissa, silloin nimellä Olympique Alésien. Se syntyi kolmen alèsilaisjoukkueen, Red Starin, Boxingin ja C.S. des Cheminots'n yhdistyttyä. OA ehti 30- ja 50-lukujen aikana pelata kuusi kautta Ranskan ylimmällä sarjatasolla, ja vuonna 1957 se nousi sinne voittamalla toiseksi korkeimman sarjatason, Ligue 2:n mestaruuden.
Olympique Alès ajautui konkurssiin ensimmäisen kerran vuonna 1961. Jäljelle jäänyt amatööriseura yhdistyi vuonna 1963 Cévennes Sportin kanssa, joten kun joukkue palasi jalkapalloympyröihin vuonna 1970, se tunnettiin nimellä Olympique Alès-en-Cévennes. OA sai ammattilaisstatuksen takaisin vasta vuonna 1993, mutta vain menettääkseen sen uudestaan neljä vuotta myöhemmin. Lopulta vuonna 2003 seura ajettiin toistamiseen konkurssiin. Tällä hetkellä seura pelaa Ranskan viidennellä sarjatasolla amatöörijoukkueena.