Nykymaailmassa Omaa luokkaansa on ottanut johtavan roolin sekä arjessa että ammatillisella alalla. Teknologian ja globalisaation myötä Omaa luokkaansa:stä on tullut jatkuva kiinnostuksen kohde, joka on synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja uusia lähestymistapoja. Omaa luokkaansa on vaikuttanut eri tavoin yhteiskuntavaikutuksestaan talouteen, ja se on muuttanut paitsi tapaamme olla vuorovaikutuksessa, myös tapamme ajatella ja suhtautua ympäristöön. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Omaa luokkaansa:n tärkeimpiä puolia ja analysoimme sen merkitystä ja kehitystä ajan myötä.
Omaa luokkaansa | |
---|---|
Ohjaaja | Iiris Härmä |
Tuottaja | Visa Koiso-Kanttila |
Kuvaaja | Hannu-Pekka Vitikainen |
Leikkaaja | Tuula Mehtonen |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Guerilla Films |
Ensi-ilta | 2010 |
Kesto | 99 min |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Omaa luokkaansa on Iiris Härmän ohjaama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 2010.[1]
Elokuva käsittelee lasten ja nuorten erityisopetusta ja siinä seurataan Espoon Nöykkiössä sijaitsevan Nöykkiön koulun arkea. Dokumentin päähenkilö on teatterityön opettajana työskentelevä Ulla, joka opettaa erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiviä nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä.[2]
Elokuva voitti vuonna 2010 Kirkon mediasäätiön lasten- ja nuorten elokuvien Katso minuun… -palkinnon.[3]