Omfale

Nykymaailmassa Omfale:stä on tullut yhteiskunnalle erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Omfale:stä on tullut yhä tärkeämpi elämässämme. Omfale:n vaikutukset ovat moninaiset ja kattavat jokapäiväisen elämän eri osa-alueita politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme Omfale:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan sekä mahdollisia ratkaisuja ja haasteita, joita kohtaamme tämän aiheen suhteen.

Johann Heinrich Tischbein, Yksityiskohta teoksesta Herkules ja Omfale, 1754

Omfale (m.kreik. Ὀμφάλη) oli kreikkalaisessa mytologiassa jokijumala Iardanoksen tytär ja Lyydian kuninkaan Tmoloksen puoliso. Sen jälkeen kun härkä oli puskenut hänen miehensä kuoliaaksi, hän jatkoi maan kuningatarhallitsijana.

Tunnetuksi Omfalen tekee kuitenkin yhteys Herakleen kanssa. Kreikkalaisessa mytologiassa toistuu aihe ”tahattomasta” murhasta ja siihen liittyvästä sovitustyöstä, ja kun Herakles hulluuden puuskassa – toisen version mukaan tosin tietoisesti – tappoi Ifitoksen syöksemällä tämän muurin harjalta alas, oraakkeli määräsi hänet palvelemaan orjana lähteestä riippuen joko vuoden tai kolme vuotta ja maksamaan hyvityksen Ifitoksen isälle Eurytokselle parantuakseen teon mukanaan tuomasta sairaudesta. Eurytoksen kieltäydyttyä Herakles myytiin Omfalelle. Tähän orjuuden aikaan ajoittuvat Kalydonin metsästys sekä argonauttien retki noutamaan kultaista taljaa Kolkhiista.[1]

Herakles joutui orjuutensa aikana tekemään naisten töitä ja pukeutumaan naisten vaatteisiin. Kaiken lisäksi Omfale oli pukeutuneena Nemean leijonan taljaan ja piti Herakleen oliivipuista nuijaa käsissään.[2][3] Kuitenkin tänä samana aikana Herakles rankaisi ryöstelijöitä, jotka piinasivat hänen valtiattarensa maata, sieppasi kerkoopit, tappoi ohikulkijoita maataan kuokkimaan pakottaneen Syleuksen ja tämän tyttären Ksenodoken sekä hautasi Ikaroksen rantaan ajautuneen ruumiin. Lisäksi hän tuhosi Itonin kaupungin ja orjuutti sen Lyydiaa ryöstelleet asukkaat. Tästä kaikesta vaikuttuneena Omfale vapautti Herakleen ja otti hänet miehekseen.[4] Tästä suhteesta syntyi Lamos[4][2], Agelaos[5] tai Tyrsenos[6]; heidät kaikki mainitaan yksitellen eri lähteissä syntyneen Omfalen ja Herakleen suhteesta.

Lähteet

  1. ↑ Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 2.6.3 (engl. käännös)
  2. ↑ a b Ovidius, Fasti ii.303–330 (engl. käännös)
  3. ↑ Ovidius, Heroides ix.73–118 (engl. käännös)
  4. ↑ a b Diodoros Sisilialainen, Historian kirjasto 4.31.6-8 (engl. käännös)
  5. ↑ Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 2.7.8 (engl. käännös)
  6. ↑ Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 2.21.3 (engl. käännös)