Nykymaailmassa Opistoaste:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sen vaikutukset vaihtelevat tieteellisistä ja teknologisista näkökohdista sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Opistoaste on vanginnut asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt laajaa keskustelua. Sen vaikutus heijastuu useilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla kommunikaatiotavasta tapaamme suorittaa päivittäisiä toimintojamme. Tässä artikkelissa tutkimme Opistoaste:n eri puolia ja sen vaikutusta nykyiseen ympäristöömme.
| Koulutus Suomessa |
|---|
| Esiaste |
| - varhaiskasvatus |
| - esikoulu |
| Perusaste |
| - peruskoulu |
| Toinen aste eli keskiaste |
| - lukio |
| - ammattikoulutus |
| - ammatillinen aikuiskoulutus |
| - kaksoistutkinto |
| Korkea-aste |
| - ammattikorkeakoulu |
| - yliopisto |
| Historiallisia oppilaitosmuotoja |
| - kansakoulu |
| - oppikoulu |
| - opistoaste |
| - kouluaste |
Opistoasteen tutkinto on ammatillisista tutkinnoista Suomessa käytetty vanha nimitys. Nykyään sen tilalla ovat osin ammattikorkeakoulututkinnot ja osin toisen asteen tutkinnot. Opistoasteen alapuolella olivat aikanaan kouluasteen tutkinnot.
Kaikki tutkintonimikkeet eivät tutkinnonuudistuksen myötä kuitenkaan suoraan periytyneet opistoasteelta ammattikorkeakouluun. Esimerkiksi kaupallisella alalla opistoasteella oli merkonomin tutkinto, jonka yläpuolelle muodostettiin tradenomin ammattikorkeakoulututkinto. Merkonomi-nimike sen sijaan jäi väistyvän opistoasteen tilalle muodostetun toisen asteen liiketalouden perustutkinnon nimikkeeksi.
Aiemman opistoasteen ja esimerkiksi nykyisen toisen asteen tutkintojen vaativuuseroja voi tarvittaessa selventää Tilastokeskuksen koulutusluokitusta käyttäen. Opistossa suoritettu merkonomin tutkinto katsotaan sen mukaan alimman korkea-asteen tutkinnoksi. Sitä alemman tason eli keskiasteen tutkintoja ovat muun muassa ylioppilastutkinto, erikoisammattitutkinto, artesaanin, asentajan, mekaanikon, laborantin ja lähihoitajan tutkinnot.