Orisbergin kirkko on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta useiden vuosien ajan, sillä se koskettaa monia ihmisiä heidän elämänsä eri alueilla. Sen merkitys on sen vaikutuksessa yksilöiden henkilökohtaiseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Ajan mittaan on tehty lukuisia tutkimuksia Orisbergin kirkko:n ja sen vaikutusten ymmärtämiseksi paremmin, mikä on johtanut erilaisten lähestymistapojen ja teorioiden luomiseen tässä suhteessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan Orisbergin kirkko:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan, jotta tästä aiheesta saadaan laaja ja täydellinen näkemys.
Orisbergin kirkko Orisbergs kyrka |
|
---|---|
![]() Orisbergin kirkko |
|
Sijainti | Orisbergin kartano, Isokyrö |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Ei seurakuntaa, kirkko on yksityinen ja vuokrattu Kansan Raamattuseuralle. |
Rakentamisvuosi | 1831 |
Suunnittelija | Carl Ludvig Engel |
Materiaali | puu |
Tyylisuunta | uusklassismi |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Orisbergin ruukinkirkko (ruots. Orisbergs kyrka) Isossakyrössä on Orisbergin kartanon yksityinen kirkkorakennus, joka valmistui vuonna 1831 ja on erillisine kellotapuleineen Carl Ludvig Engelin suunnittelema.[1]
Orisbergin ruukinseurakunta perustettiin vuonna 1828 ja lakkautettiin 1869. Kirkko on ollut vuokrattuna Kansan Raamattuseuralle vuodesta 1976 lähtien.[2]
Hirsinen kahdeksankulmainen kirkko, Kotilammin rannassa oleva avoin temppelipäätyinen kellotapuli ja kirkkoon liittyvä hautausmaa ovat osa Orisbergin hyvin säilynyttä ruukinaluetta, joka sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[2]
Kansan Raamattuseuralla on alueella pääosin kesäkäytössä oleva toimintakeskus. Ruukinkirkkoon voi tutustua kesäisin, jolloin Raamattuseura pitää siellä myös jumalanpalveluksia.[3]