Oskar Nylander

Tämä artikkeli analysoi Oskar Nylander:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Oskar Nylander on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo vuosia, sillä sen vaikutus ulottuu arjen eri puolille. Tässä mielessä on tärkeää ymmärtää, kuinka Oskar Nylander on muuttanut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, ajatella ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkitaan Oskar Nylander:n eri puolia, sen vaikutuksia ja seurauksia sekä mahdollisia tulevaisuudennäkymiä, joita sen läsnäolo elämässämme voisi nousta.

Oskar Nylander, Johan Vilhelm Snellman (Sininen Snellman), 1849.
Pietarin taideakatemiassa opiskelleita suomalaisia

Oskar Nylander (11. kesäkuuta 1827 Oulu – 25. lokakuuta 1849 Oulu) oli suomalainen taidemaalari.

Nylander syntyi Oulussa varakkaaseen kauppiasperheeseen. Hänen isänsä Anders Nylander oli Oulun johtavia tervaporvareita. Nylander kävi Oulun triviaalikoulua 1830- ja 1840-lukujen vaihteessa. Koulussa huomattiin Nylanderin taiteelliset lahjat, ja häntä kannustettiin taiteilijan uralle. Nylander opiskeli Pietarin taideakatemiassa vuodet 1844–1848. Nylanderin tunnetuimmat teokset ovat J. L. Runebergin runoon perustuva maalaus Pilven veikko, Kuopiossa maalattu J. V. Snellmanin muotokuva ja Nylanderin viimeiseksi työksi jäänyt alttaritaulu Kristuksen kirkastus Limingan kirkossa. Nylander ampui itsensä ateljeessaan Oulussa vain 22-vuotiaana.

Nylanderin tiedetään maalanneen ainakin 30 teosta, joista useimpien olinpaikkaa ei kuitenkaan tunneta. Osa Nylanderin töistä lienee palanut hänen veljensä Fredrik Nylanderin talon mukana Oulun palossa vuonna 1882. J. V. Snellmanin muotokuva tuhoutui Ostrobotnialla riehuneessa tulipalossa 29.11.2008.[1]

Merkittävimmät työt

  • Pilven veikko. 1849. Öljymaalaus.
  • J. V. Snellman (Sininen Snellman). 1849. Öljymaalaus. (Pohjalainen osakunta).
  • Kristuksen kirkastus. 1849. Limingan kirkon alttaritaulu.

Lähteet

  • Scripta Historica XI Oulun historiaseuran julkaisuja. (Oulu 1987). Riitta Mäkelä: Oskar Nylander, eräs taiteilijakohtalo 1840-luvulta. ISBN 951-95713-6-1

Viitteet

  1. ↑ Snellmanin ja Franzénin muotokuvat tuhoutuivat Bottan palossa (Internet Archive) HS.fi. 30.11.2008 kello 12:45. Sanoma Osakeyhtiö. Arkistoitu 4.12.2008. Viitattu 16.12.2008.

Aiheesta muualla