Tänään valmistaudumme astumaan Ottaaks’ päähän?:n jännittävään maailmaan. Olipa kyseessä historiallinen henkilö, ajankohtainen aihe, yhteiskunnallinen ilmiö tai mikä tahansa muu huomiomme kiinnittävä näkökohta, Ottaaks’ päähän?:llä on epäilemättä merkittävä vaikutus elämäämme. Tämän artikkelin aikana tutkimme eri näkökulmia, analysoimme asiaankuuluvaa dataa ja esittelemme asiantuntijalausuntoja ymmärtääksemme täysin Ottaaks’ päähän?:n tärkeyden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa. Olemme innoissamme voidessamme sukeltaa tähän aiheeseen ja löytää kaiken, mitä Ottaaks’ päähän? tarjoaa meille.
Ottaaks’ päähän? | |
---|---|
What’s Up, Doc? | |
![]() |
|
Ohjaaja | Peter Bogdanovich |
Käsikirjoittaja |
|
Tuottaja | Peter Bogdanovich |
Säveltäjä | Artie Butler |
Kuvaaja | László Kovács |
Leikkaaja | Verna Fields |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö |
|
Levittäjä |
Warner Bros. Netflix |
Ensi-ilta | 1972 |
Kesto | 94 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Ottaaks’ päähän? (What’s Up, Doc?) on Peter Bogdanovichin ohjaama yhdysvaltalainen screwballkomedia, jonka pääosissa näyttelevät Barbra Streisand, Ryan O’Neal, Madeline Kahn ja Kenneth Mars. Bogdanovich on myös käsikirjoittanut elokuvan yhdessä Buck Henryn, David Newmanin ja Robert Bentonin kanssa ja toiminut sen tuottajana.
Elokuva pyrkii olemaan kunnianosoitus 1930-luvun screwballkomedioille kuten Hätä ei lue lakia. Elokuvan nimi viittaa Väiski Vemmelsääri -animaatioihin.
Neljä samanlaista mutta aivan erisisältöistä laukkua päätyy samaan hotelliin San Franciscossa ja joutuu jokainen väärälle omistajalle, mistä seuraa monenlaisia sekaannuksia.
Tuotantokustannuksiltaan vain neljä miljoonaa dollaria maksanut elokuva nousi Yhdysvalloissa vuoden 1972 kolmanneksi katsotuimmaksi ja sai 66 miljoonan dollarin lipputulot. Sen VHS-vuokravideojulkaisu vuonna 1982 tuotti 28,5 miljoonaa dollaria.
Euroopassa Ottaaks’ päähän? sai muun muassa Espanjassa ja Saksassa kolme miljoonaa katsojaa. Suomessakin se oli vuoden 1972 yhdeksänneksi katsotuin elokuva 170 819 katsojallaan.[1]
American Film Institute valitsi satavuotisjuhliensa yhteydessä elokuvan sekä sadan hauskimman komedian että sadan romanttisimman elokuvan listalleen.[2][3] The New York Timesin kriitikot valitsivat sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[4] Vuonna 2017 myös BBC:n äänestyksessä 253 eri puolilta maailmaa olevaa elokuvakriitikkoa valitsi sen kaikkien aikojen sadan parhaan komedian listalle.[5]