Ottar Haalogalantilainen

Nykymaailmassa Ottar Haalogalantilainen on saavuttanut suuren merkityksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Ottar Haalogalantilainen on jättänyt merkittävän jäljen synnyttäen keskustelua ja pohdiskelua hänen vaikutuksestaan ​​yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivään Ottar Haalogalantilainen:stä on tullut kiinnostava aihe, joka herättää uteliaisuutta ja ihmetystä. Tässä artikkelissa tutkimme Ottar Haalogalantilainen:n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä tarjoamalla täydellisen yleiskatsauksen tästä tällä hetkellä tärkeästä aiheesta.

Ottar Haalogalantilainen oli 800- ja 900-lukujen taitteessa elänyt viikinki ja tutkimusmatkailija, joka antoi laajan selvityksen Euroopan pohjoisosista. Ottarin suullinen matkakertomus kirjoitettiin muistiin muinaisenglannin kielellä Alfred Suuren toimittaman Paulus Orosiuksen maailmanhistorian liitteeksi.[1]

Ottarin kertomus on kuuluisa ennen kaikkea Bjarmian kuvauksestaan. Se on myös ensimmäinen lähde, jossa esiintyy kansallisuudennimi norjalainen (Norðmonna, gen.).

Ottarin mukaan hän oli kaikkein pohjoisimpana asunut norjalainen. Saadakseen tietää minne asti maa ulottuu, Ottar purjehti pohjoiseen rannikkoa pitkin. Koko matkan aikana hän ei nähnyt kuin fennejä, kunnes saapui suuren joen suussa sijainneeseen viljavaan maahan. Täällä asui vaaleatukkaisia ihmisiä, jotka puhuivat melkein samaa kieltä kuin fennit. Ottar pystyi keskustelemaan näiden bjarmien kanssa ja sai selville asioita heidän maastaan.

Ottarin kertomus on julkaistu lukuisia kertoja myös suomeksi, mm. teoksessa Suomen historian dokumentteja sekä monissa historiallisissa tutkimuksissa.

Lähteet

  1. ↑ WSOY Iso tietosanakirja 7, s. 89, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4

Aiheesta muualla