Otto Al’Antila

Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökohtia, jotka liittyvät Otto Al’Antila:een, aiheeseen, joka on kiinnittänyt ihmisten ja eri alojen asiantuntijoiden huomion. Otto Al’Antila on herättänyt keskusteluja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään historiallisesta alkuperästään nykypäivän merkitykseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Otto Al’Antila:n monia puolia, tutkimme sen merkitystä, vaikutusta ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Lisäksi perehdymme Otto Al’Antila:n ympärille syntyneisiin erilaisiin näkökulmiin ja näkemyksiin, jotka tarjoavat lukijalle kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Otto Al'Antila

Otto Urho Al’Antila (17. lokakuuta 1885 Ilmajoki – 13. heinäkuuta 1936 Seinäjoki) oli suomalainen näyttelijä, teatterijohtaja ja kirjailija.[1]

Otto Al’Antilan isä oli maanviljelijä Juho Antila. Otto Al’Antila pääsi ylioppilaaksi Kokkolan yhteiskoulusta vuonna 1907 ja opiskeli jonkin aikaa Helsingin yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Hän toimi pari vuotta sanomalehtimiehenä ja maanviljelijänä kotitilallaan Ilmajoella, kunnes hän aloitti teatteriharrastuksen. Al’Antila aloitti näyttelijän uransa Tallinnan Estonia-teatterissa, ja Suomessa hän oli mukana muun muassa Hilma Rantasen ja Kaarle Halmeen kiertueilla. Al’Antila oli Jyväskylän teatterin johtajana vuosina 1918–1919 ja Oulun teatterin johtajana vuosina 1919–1922. Sen jälkeen hän oli muun muassa näyttelijänä Tampereen Teatterissa vuosina 1922–1923, Kotkan Näyttämön johtajana sekä näyttelijänä ja johtajana Kansan Näyttämöllä pariin eri otteeseen. Al’Antila tuli vuonna 1927 Viipurin Näyttämön palvelukseen ja toimi teatterin johtajana vuodesta 1928 alkaen. Kansan Näyttämön ohjaajana Al’Antila oli 1932–1933. Viimeksi Al’Antila oli Suomen Näyttämöiden Liiton sihteerinä ja toimiston hoitajana vuodesta 1931 alkaen.[2][3][4][1]

Al’Antila toimi apulaisohjaajana ja näyttelijänä Erkki Karun ohjaamassa elokuvassa Roinilan talossa vuodelta 1935. Al’Antila näytteli sivuosia myös elokuvissa Pohjalaisia vuodelta 1925 ja Muurmanin pakolaiset vuodelta 1927.

Al’Antila kirjoitti sanat IKL:n versioon "Horst Wessel Liedistä" ("Luo lippujen"). Hän esiintyi IKL:n juhlissa ja kerhotilaisuuksissa ja laati puolueelle runoja ja taistelulauluja. Al’Antila kirjoitti myös Lakeus-lehteen nimimerkillä Kräätäri-Fapee.[4]

Teoksia

  • Rannan isäntä : 2-näytöksinen näytelmä. Werner Söderström oy:n näytelmäsarja 55. WSOY 1919
  • IKLn laulukirja 1; toim. Otto Al'Antila ja Arvo Laitinen. IKL, Kokkola 1934, lisäpainos 1935

Suomennoksia

  • Ludvig Herzer: Johan Strauss ja Erich Wolfgang Korngold: rakkauden laulu: kolminäytöksinen valssioperetti. Tampereen teatteri, Tampere 1937

Lähteet

Viitteet