Otto Henrik Igelström

Tämä artikkeli käsittelee Otto Henrik Igelström:tä laajasta ja yksityiskohtaisesta lähestymistavasta, jonka tarkoituksena on tarjota lukijalle täydellinen ja syvällinen näkemys tästä aiheesta. Sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään tutkitaan sekä sen vaikutuksia eri alueilla. Erilaisia ​​näkökulmia, asiantuntijalausuntoja ja asiaankuuluvaa dataa analysoidaan, jotta lukija ymmärtää kokonaisvaltaisesti Otto Henrik Igelström:n. Lisäksi esitellään tapaustutkimuksia ja konkreettisia esimerkkejä, jotka havainnollistavat Otto Henrik Igelström:n merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan tietoon perustuvan ja rikastuttavan näkökulman Otto Henrik Igelström:een, joka kutsuu pohdiskelemaan ja keskusteluun.

Dmitri Levitskin muotokuva Otto Henrik Igelströmistä.

Otto Henrik Josif (Osip) Andrejevitš Igelström, myös Otto Heinrich Igeström (1737–1817[1]) oli venäläinen diplomaatti ja kenraali, alkujaan ruotsalaista sukua[1]. Vuonna 1790 hän sai nimityksen Suomeen joukkojen komentajaksi Venäjän ja Ruotsin välisessä sodassa[2].Hän allekirjoitti Gustaf Mauritz Armfeltin kanssa Värälän rauhan vuonna 1790[1]. Vuonna 1791 hän sai nimityksen lähettilääksi Tukholmaan, joskaan ei saapunut sinne.[2] Hän oli vuodesta 1792 kenraalikuvernöörinä ensin Pihkovassa, sitten Kiovassa ja Tšernigovissa ja vuodesta 1794 Puolassa olevien venäläisten joukkojen komentajana, kun sitten Varsovassa puhkesi vallankumous.[1] Sen jälkeen hänellä ei vuosia 1796–1798 lukuun ottamatta ollut virkatehtäviä. Hän jätti jälkeensä muistiinpanoja, joilla on merkitystä Värälän rauhaa koskevien tietojen kannalta.[2].

Lähteet

  1. ↑ a b c d Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 1078
  2. ↑ a b c Nordisk familjebok