Tässä artikkelissa tutkimme Otto Rotkirch:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Otto Rotkirch on ollut keskustelun ja pohdinnan aiheena monilla aloilla, olipa kyse sitten populaarikulttuurista, politiikasta, tieteestä tai tekniikasta. Kautta historian Otto Rotkirch:llä on ollut merkittävä vaikutus siihen, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja ympäröivään ympäristöön. Tämän artikkelin kautta tarkastelemme yksityiskohtaisesti eri näkökohtia, jotka tekevät Otto Rotkirch:stä niin merkityksellisen ja jatkuvasti kehittyvän aiheen.
Otto Wilhelm Rotkirch (12. toukokuuta 1880 Somerniemi – 20. maaliskuuta 1960) oli suomalainen, Karunassa vaikuttanut kartanonomistaja ja kunnallismies, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1950.[1][2]
Rotkirchin vanhemmat olivat hovioikeudenneuvos Robert Engelbrekt Vilhelm Rotkirch ja Matilda Maria Tenlén ja puoliso 1906–1907 Olga Alice Elisabet Löewenberg ja 1909–1917 vapaaherratar Elin Anna Maria von Hellens. Rotkirch valmistui agronomiksi Mustialan maanviljelysopistosta 1901 ja hankki itselleen ensin Sauvon Saustilan kartanon. Solmittuaan avioliiton Elin von Hellensin kanssa hän myi Saustilan ja muutti vaimonsa suvun omistamaan Kärkniemen kartanoon Karunassa vuonna 1909. Kärkniemen kartano oli Karunan ja Sauvon suurimpia tiloja 1920- ja 1940-luvulla, ja Rotkirch sai palkintoja maanviljelyksen, siemenviljelyksen, karjanhoidon, hevoskasvatuksen ja metsänhoidon alalta.[1][2]
Rotkirch kuului Karunan–Sauvon Sähkö Oy:n perustajaosakkaisiin ja ensimmäiseen johtokuntaan vuonna 1912. Hän oli myös perustamassa Lounais-Suomen Osuusteurastamoa, Sauvon ja Karunan Osuusmeijeriä ja Säästöpankkia, Karunan maataloustuottajien paikallisyhdistystä, Sydvästra Finlands Privatrevirförening -metsänhoitoyhdistystä, Sydvästra Finlands Jordbrukarklubb -maanviljelijäyhdistystä ja Karunan suojeluskuntaa. Rotkirch oli Karunan kuntakokouksien puheenjohtaja vuodesta 1911 ja Karunan kunnanvaltuuston puheenjohtaja vuodesta 1918.[1][2]