Oulujoen hautausmaa
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Oulujoen hautausmaa:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Oulujoen hautausmaa on konsepti, joka on ollut viime vuosina keskustelun ja analyysin kohteena, ja sen vaikutus yhteiskuntaan on ollut merkittävä. Ilmestymisestään lähtien Oulujoen hautausmaa on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja ollut pohdinnan lähde alan asiantuntijoille ja tutkijoille. Tässä artikkelissa tarkastelemme perusteellisesti Oulujoen hautausmaa:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen kehitykseen ajan mittaan ja käsittelemme myös sen vaikutuksia ja vaikutusta vastaavalla alalla.
| Oulujoen hautausmaa | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kirkkokangas, Oulu |
| Seurakunta | Oulun seurakuntayhtymä |
| Avattu | 1908 |
| Pinta-ala | 20 ha |
| Kotisivu | https://www.oulunseurakunnat.fi/oulujoen-hautausmaa |
 |
|
Oulujoen hautausmaa on Oulun seurakuntayhtymän omistama hautausmaa Oulun Kirkkokankaalla.
Sijainti ja rakentaminen
Hautausmaa sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Oulun keskustasta entisen Oulujoen kunnan alueella. Hautausmaan välittömässä läheisyydessä on Oulujoen kirkko. Hautausmaan ja kirkkopuiston erottaa toisistaan niiden välistä kulkeva Sangintie.[1]
Oulujoen hautausmaa ja Intiössä sijaitseva Oulun hautausmaa olivat pitkään Oulun seurakuntien ainoat hautausmaat. Ylikiimingin liityttyä Ouluun, seurakuntien hoitoon tulivat myös Kiviharjun hautausmaa ja Ylivuoton hautausmaa sekä edelleen hautausmaina toimivat Ylikiimingin kirkon kirkkotarhat. Oulujoen hautausmaan perustamispäätös tehtiin vuonna 1904, mutta hautausmaa otettiin käyttöön vasta syyskuussa 1908 pian Oulujoen kirkon vihkimisen jälkeen. Hautausmaa-alue erotettiin Oulun maaseurakunnan Turusen virkatalon tilasta, minkä vuoksi hautausmaata on nimitetty myös Turusenkankaaksi. Hautausmaata on laajennettu 1932.
Arkkitehti Uki Heikkisen suunnittelema sotien 1939–1944 sankarihauta-alue on sijoitettu kirkkopuistoon. Hautausmaan alueella on myös Vapaussodan muistomerkki.[1]
Hautoja
Oulujoen hautausmaalle on haudattu muun muassa seuraavat henkilöt:[1]
- Sakari Harju (1896–1993), Liitto-lehden perustaja, maanviljelijä
- Matti Hoikka (1859–1939), kansanedustaja
- Juho Leiviskä (1882–1954), kivityöntekijä ja maallikkosaarnaaja, jonka haudalle seurakunta pystytti kiven vuonna 1964 tunnustuksena saarnamiehen työstä
- Yrjö Saarela (1884–1951), painin olympiavoittaja ja maailmanmestari, maanviljelijä
- Ilmari Sormunen (1896–1980), toimittaja, vasemmistopoliitikko, kansanedustaja
- Matti Ferdinand Tervaoja (1885–1966), Osuuskauppa Arinan perustaja, taloustirehtööri, maanviljelijä
- Jenni Ylitalo, o.s. Kärnä (1877–1908), ensimmäisenä vainajana hautausmaahan haudattu 20. syyskuuta 1908.
Lähteet
- ↑ a b c Schali, Kirsi: ”Oulujoen hautausmaa”, Oulun hautausmaat, s. 84-93. Jyväskylä: Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä, 1996. ISBN 952-90-7881-1