Pääjärven alue

Tässä artikkelissa tutkimme Pääjärven alue:tä, aihetta, joka on saanut asiantuntijoiden ja harrastajien huomion. Rikas ja monimutkainen historia Pääjärven alue on kiinnostava kohde eri aloilla tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Vuosien varrella Pääjärven alue on herättänyt merkittäviä keskusteluja, kiistoja ja edistysaskeleita, ja sillä on ratkaiseva rooli siinä, miten ymmärrämme ja koemme ympäröivän maailman. Tämän artikkelin avulla tutkimme tarkasti Pääjärven alue:n eri puolia ja tutkimme sen alkuperää, vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa.

Pääjärven alue (vesistöaluetunnus 14.63) on Saarijärven reitin valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 295,15 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 13,73 %. Vesistön alueen alarajana on Kouheroisenkoski, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 1 213,88 neliökilometriä ja sen järvisyys on 7,09 %. Reitin vedet laskevat seuraavaksi Mahlunjärven alueeseen (14.62).[1][2]

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat kolme aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä [1][2]:

  • Pääjärven lähialue (14.631)
  • Päällinjärven valuma-alue (14.633)
  • Puukonjoen valuma-alue (14.632)

Lähteet

  1. a b Pääjärven alue (14.63) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.6.2019.
  2. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4