Pääsiäiskapina

Tänään haluamme sukeltaa Pääsiäiskapina:n kiehtovaan maailmaan. Muinaisista ajoista lähtien Pääsiäiskapina on herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta miljoonissa ihmisissä ympäri maailmaa. Pääsiäiskapina on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskuntaan yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai kulttuurisfäärin vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Pääsiäiskapina:stä yleismaailmallisen kiinnostavan aiheen, ja käsittelemme sekä sen menneisyyttä, nykyisyyttä että tulevaisuutta. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle historian, ajankohtaisten tapahtumien ja mahdollisuuksien läpi, joita Pääsiäiskapina tarjoaa meille.

Patrick Pearse luki pääsiäisjulistuksen (itsenäisyysjulistus/tasavallan julistaminen) väkijoukoille Dublinin pääpostin edessä pääsiäiskapinan alkutunteina.

Pääsiäiskapina (engl. The Easter Rising) oli irlantilaisten nationalistien vuoden 1916 pääsiäisenä 24. huhtikuuta alkaen järjestämä kapina brittihallintoa vastaan. Kapina keskittyi lähinnä Dubliniin, mutta myös muualla Irlannissa esiintyi kapinointia. Kapinassa käydyn taistelun seurauksena merkittävä osa Dublinin keskustan rakennuksista tuhoutui tai vahingoittui.[1]

Kapina alkoi Dublinin Liberty Hall -rakennuksesta, joka oli pitkään toiminut irlantilaisten nationalistien sekä militanttisten aktivistien tukikohtana. Rakennuksessa oli pitkään valmistettu ja varastoitu itsetehtyjä aseita ja pommeja. Kapinan johtohenkilöt tekivät rakennuksessa suunnitelmia kapinaan ja sen toteuttamiseen. Rakennuksessa myös painettiin kapinan johtohenkilöihin kuuluneen James Connollyn The Workers Republic -lehteä. Connollyn julkaisemassa The Workers Republic-lehdessä oli myös printattu Irlannin tasavallan itsenäisyysjulistus, jonka Patrick Pearse luki Dublinin pääpostin, GPO:n (General Post Office) edustalla kapinan alkutunteina.[2]

Rakennus tuli myös kuuluisaksi siitä, että sen etuovien yläpuolella oli iso kyltti, jossa luki ”We serve neither King nor Kaiser, but Ireland!” (’Emme taistele kuninkaan (Yrjö V) tai keisarin (Vilhelm II) puolesta, vaan Irlannin puolesta!’). Kyltti oli kuitenkin asetettu paikoilleen jo vuonna 1914, kun ensimmäinen maailmansota syttyi, mutta sen merkitys kapinan jälkeen oli kuitenkin huomattava.[3][4]

Saksalaiset taistelivat Britanniaa ja Ranskaa vastaan länsirintamalla, ja Saksa yritti salaa antaa aseellista tukea Irlannin kapinalaisille, sillä se voisi horjuttaa Britanniaa. Saksa lähetti Irlantiin S/S Libau -rahtilaivan, joka kulki peitenimellä Aud. Laivassa oli noin 20 000 saksalaista kivääriä ja konekivääriä sekä kranaatteja. Britit kuitenkin onnistuivat saamaan laivan kiinni ja takavarikoitua sen kaluston ennen kuin laiva saapui Irlantiin.[5]

Pääsiäiskapina epäonnistui pitkälti brittijoukkojen aseellisen ylivoiman vuoksi. Briteillä oli käytössään paremmat aseet, kouliintuneempi johtajisto, tykistöä sekä tykkivene Liffeyjoessa. Irlantilaiset onnistuivat siitä huolimatta pitämään joitakin päiviä hallussaan osia Irlannista ja Dublinin keskustasta. Brittien joukoilla oli myös käytössä tykkivene HMS Helga, joka ajoi Liffeyjokeen ja pommitti 12:n tuuman tykeillään kapinallisten tukikohtia, kuten Liberty Hallia, Dublinin pääpostitaloa eli General Post Officea sekä Bolland Millsiä jossa mm. Éamon de Valeran joukot olivat. Liberty Hall, joka toimi kapinallisten yhtenä päätukikohtana, tuhoutui melkein täysin.[6][7] Kapinassa kaatui tai kuoli noin 400 irlantilaista kapinallista, siviiliä ja sotilasta.[5]

Dublinin Prince’s Street kapinan jälkeen. Merkittävä osa Dublinin keskustasta tuhoutui tai vaurioitui kapinan ja taisteluiden aikana joko tykeistä ja kranaateista tai tulipalon seurauksena.

Kapinan epäonnistuttua kapinaan syylliset tuomittiin. Viisitoista kapinan johtomiehistä joutui teloitettavaksi, mutta muun muassa Éamon de Valera selvisi vankeusrangaistuksella.[8]

Kapinan muisto

Pääsiäiskapinalla on edelleen Irlannissa tärkeä symbolinen arvo. Kapina loi pohjan keskusteluille Irlannin itsenäisyydestä.

Irlannissa kunnioitettiin pääsiäiskapinan muistoa 16. huhtikuuta 2006 ensimmäistä kertaa vuoden 1970 jälkeen, jolloin Irlannin tasavaltalaisarmeija aloitti väkivaltaisuudet. Dublinissa järjestettiin 2 500 sotilaan paraati, ja pääministeri Bertie Ahern piti puheen Kilmainhamin vankilassa, jossa aikanaan teloitettiin pääsiäiskapinan 15 johtohenkilöä.[9]

27. maaliskuuta 2016 Dublinissa pidettiin Irlannin asevoimien suuri paraati pääsiäiskapinan satavuotisjuhlaksi. Pääsiäiskapinaa juhlitaan pääsiäissunnuntaina, vaikka tarkka vuosipäivä vaihtuu. Tämän seurauksena satavuotinen juhlaparaati pidettiin 27. maaliskuuta 2016 eikä 24. huhtikuuta 2016.[10] Myös New York Cityn Fifth Avenuella pidettiin pääsiäiskapinan satavuotisjuhlaparaati, mutta se järjestettiin jo Pyhän Patrickin päivänä eli 17. maaliskuuta.[1]

Kapinan johtajina toukokuussa 1916 teloitetut

3. toukokuuta: Thomas J. Clarke, Thomas MacDonagh ja Patrick Pearse
4. toukokuuta: Joseph Plunkett, Edward Daly, William Pearse ja Michael O’Hanrahan
5. toukokuuta: John MacBride
8. toukokuuta: Éamonn Ceannt, Michael Mallin, Cornelius Colbert ja Seán Heuston
9. toukokuuta: Thomas Kent
12. toukokuuta: Sean MacDiarmada ja James Connolly[11]

Lähteet

  1. ↑ a b Henry Farrell: This is the 100th anniversary of Ireland’s Easter Rising. What was the Easter Rising? Washington Post. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Sites of 1916: Liberty Hall | Century Ireland www.rte.ie. Viitattu 12.3.2021.
  3. ↑ 1916: 'We serve neither King nor Kaiser, but Ireland' | Magill magill.ie. Viitattu 9.3.2021.
  4. ↑ Liberty Hall – Irish Studies irishstudies.sunygeneseoenglish.org. Viitattu 12.3.2021.
  5. ↑ a b My 1916: '1,200 Irish died while the Rising raged, most serving with British forces overseas' independent. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  6. ↑ Ann Robinson: HMY Helga | The Boat that Shelled Liberty Hall Coast Monkey. 26.4.2020. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  7. ↑ TSS Helga II History Ireland. 1.3.2013. Viitattu 9.3.2021.
  8. ↑ Eamon de Valera (Arkistoitu – Internet Archive) University of Limerick.
  9. ↑ Easter Rising parades take place BBC 2006.
  10. ↑ Mark Wohlwender: 100th anniversary of Ireland's Eastern Rising - in pictures 27.3.2016. The Guardian.
  11. ↑ James Connolly: Biography on Undiscovered Scotland www.undiscoveredscotland.co.uk. Viitattu 12.3.2021.

Aiheesta muualla